Muutos vaatii sopeutumista ja joustavuutta

TEQU Talk – Yksilöt ja organisaatiot uuden edessä

Vuoden ensimmäinen GET10-hankkeen tapahtuma järjestettiin 15.9.2020. 

Korona muutti paljon asioita edellisvuodesta, ja tapahtuman suunnittelu vaati panostusta. Keväällä tehtyjen laitehankintojen ja webinaarien järjestämisen myötä pystyimme onneksi toteuttamaan tapahtuman hybridimallilla. Tilarajoitukset antoivat sen verran siimaa, että saimme ottaa iloksemme paikalle kourallisen liveyleisöä. Tämän lisäksi myös virtuaaliyleisö pääsi mukaan seuraamaan tapahtumaa YouTube -striimin välityksellä. 

Puhujina tapahtumassa nähtiin herrasmiehet Harri Gustafsberg ja Pekka Pohjakallio. 

Harri on henkistä suorituskykyä tutkiva filosofian tohtori, joka on erikoistunut ihmisten henkisen suorituskyvyn kehittämiseen ja parantamiseen yksilötasolla. Hänen erikoisosaamisalueeseensa kuuluu myös, miten organisaatiotason suorituskykyä nostetaan tiimityön, johtamisen ja yhteisen kulttuurin kautta. Harrin kokemus on karttunut  yli 20 vuoden työuran aikana poliisin valmiusyksikkö Karhussa, jossa hän on toiminut muun muassa operatiivisena johtajana ja kouluttajana.

Pekka on puhuja, mentori ja kehitysjohtaja. 19 vuoden Nokia-uransa aikana hän on johtanut erilaisia liiketoiminta-, markkinointi- ja innovaatioyksiköitä, joissa keskeistä on ollut uuden luominen erilailla paremmin.

Resilienssikyky

Resilienssikyvyllä tarkoitetaan henkisiä voimavaroja. Ne ilmentyvät tahdonvoimana, vastustuskykynä, rohkeutena ja päättäväisyytenä. Henkisiä voimavaroja ei tule tuhlata, vaan käyttää niitä silloin, kun on tarpeen. Esimerkiksi silloin, jos jokin asia on ihmisen mielestä moraalisesti väärin, tarvitsee hän henkisiä voimavaroja kyetäkseen puuttumaan kyseiseen vääryyteen. Monesti ihmiset ajavat itsensä niin uuvuksiin, että henkiset voimavarat ehtyvät, ja tuntuu kuin maailma repisi ihmisen kappaleiksi. (Gustafsberg 2020.)

Vastoinkäymisten kasvaessa hallitsemattomiksi, ei niitä vastaan kannata taistella, vaan tulee joustaa ja sopeutua vallitsevaan tilanteeseen. Monella ihmisellä menee tässä kohtaa pieleen, kun yritetään taistella vastaan viimeiseen asti. Resilienssikykyinen ymmärtää, ettei tilanteeseen voi vaikuttaa, ja osaa pakon edessä sopeutua äärettömän nopeasti. (Gustafsberg 2020.) 

Tämän päivän ja tulevaisuuden työelämä ei ole stabiilia, vaan asioita täytyy tehdä eri tavalla. Työelämässä tarvitaan sosiaalisten taitojen ja älykkyyden lisäksi myös entistä enemmän juuri resilienssikykyä. Sosiaalinen kanssakäyminen on taito, jota voi ja tulee kehittää. Resilienssi lisääntyy elämänkokemusten myötä, ja myös sitä voi omalla kohdallaan kehittää. (Gustafsberg 2020.)

Edellä mainitut asiat ovat sidoksissa stressiin. Stressitiloja on erilaisia, kuten fyysinen, kemiallinen, kognitiivinen ja psyykkinen stressi. Kognitiivinen stressi on erityisesti tietotyön ongelma. Tietotyössä aivokapasiteetti on usein äärirajoilla, jolloin yliaktiivinen vireystaso pysyy yllä silloinkin, kun mielen tulisi saada levätä. Kyky hallita kognitiivista stressiä auttaa säätelemään jaksamista työpäivän aikana, ja pitää ylikuormittumisen loitolla. (Gustafsberg 2020.)

Henkisten voimavarojen ylläpitämiseksi työelämässä on tärkeää olla aidosti ylpeä siitä, mitä tekee. Tulee myös olla ylpeä yhteisöstä, missä työskentelee, sekä työstä, jota tekee.

Innovaatiot ja kokeilut ovat nykyaikaa

Työn kiire, pirstaloituminen ja määrä ei ole radikaalisti lisääntynyt, mutta kiireen tunne on moninkertaistunut, koska yritetään tehdä montaa asiaa yhtä aikaa. Tämä johtaa väsymykseen, ja väsynyt ihminen reagoi neljä kertaa todennäköisemmin uuteen ideaan kielteisesti, kuin myönteisesti, jolloin innovoinnille ei jää sijaa. (Pohjakallio 2020.)

Innovaatio ei ole prosessi, vaan yksilön ja organisaation tapa ajatella ja toimia. Näkökulmien muutos, sukeltaminen tuntemattomaan, kokeilut ja nopea päätöksenteko voivat synnyttää jotain uutta ja mahtavaa. Johtajien pitää hypätä mukaan toimintaan, koska innovaatiot täytyy luoda käytännössä kokeillen, ei vain teoriaa tarkastellen. Kokeilemalla syntyy parempia innovaatioita, kuin luottamalla pelkkään teoreettiseen tietoon. (Pohjakallio 2020.)

Tuottavat innovaatiot eivät synny jäykissä työympäristöissä. Esimiehen rooli on keskeinen mindsetin ja näkökulman muutoksella kohti kokeilevampaa työkulttuuria. Perinteiset esimiehen mantrat “ se tuntuu niin vaikealta”, tai “näin ei ole ollut tapana tehdä” ovat yksiä tehokkaimmista innovatiivisten ideoiden tappajista. Idean toimivuus selviää ainoastaan kokeilemalla.  (Pohjakallio 2020.)

Innovaatiot auttavat yrityksiä luomaan kilpailukykyä, ja kestävää kilpailukyky pidetään yllä K3 -mallin avulla. Mallissa tuottavuuden, luovuuden ja energian pitää kasvaa. Tuottavuutta kasvatetaan tekemällä asioita fiksummin, luovuutta kasvatetaan uskaltamalla ajatella rohkeammin, ja energiaa kasvatetaan johtamalla itseä ja omaa työtä. Uskalla kokeilla, koska kokeilu on aina menestys! (Pohjakallio 2020.)

Lopuksi

Kaikkinensa ensimmäinen hybriditapahtumamme sujui hyvin, ja yleisö oli tyytyväinen päivän antiin. Hybridimallin avulla pystymme tulevaisuudessakin tavoittamaan entistä enemmän yleisöä tapahtumiimme. Harria lainatakseni: muutoksen ollessa suuri tulee meidän joustaa ja sopeutua tilanteeseen. Kiitos mahtavalle yleisölle!

Lähteet

Gustafsberg, H. 2020. Puhuja. Luento. Mielen suorituskyky ja henkiset voimavarat. 15.9.2020

Pohjakallio, P. 2020. Puhuja. Luento. Kokeilu on aina menestys. 15.9.2020

Kirjoittaja Santeri Meriläinen (Tradenomi AMK) toimii projektisuunnittelijana TEQU:lla ja on ollut järjestämässä blogissa käsitellyn GET10-hankkeen tapahtumaa osana hankkeen työryhmää.