Ketteriä kokeiluja ja rakenteita ravistelevaa työkulttuuria
Työkulttuurin unihiekka pöllyää
Korkeakouluilla on merkittävä rooli alueensa tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Tehtävä on toki hieno, haastava ja mielenkiintoinen, mutta jotain kulttuurissamme on pielessä.
Korkeakoulujen työ- ja hankekulttuuri on usein hyvin perinteistä ja hieman väsynyttä. Hyödyttääkö hanketoiminta aluetta oikeasti vai keskittyykö se toteuttajiensa omien osaamisongelmien ratkomiseen vailla aitoa asiakaslähtöisyyttä? Myös mielikuva virkamiesmäisyydestä aiheuttaa sen, että monet suhtautuvat epäilevästi julkisen toimijan työhön, vaikka positiivisempiakin näkemyksiä löytyy. Työ- ja hankekulttuurin kehittyminen vaatii asioiden monipuolista käsittelyä ja iskemistä suoraan ongelmien ytimeen.
Yksi keskeisimpiä ammattikorkeakoulun soveltavan tutkimuksen ongelmia on toiminnan tiedekuntamainen siilomaisuus. “Pölyttynyt korkeakoulutoimija” katsoo maailmaa vain oman alansa näkövinkkelistä suojellen ammattikuntansa arvoa. Siilossa uinuessa työskentelytavat eivät helposti uudistu ja ideat toistavat itseään. Ei ihme että ei “hotsita”. Modernimpi ja avarakatseisempi toimija ymmärtää tilanteen muuttuneen ja osaa rikkoa siilot. Tällainen monialaisempi ja asiakaslähtöisempi toiminta johtaa kasvaviin tuloksiin, parempaan motivaatioon ja tyytyväisempään henkilöstöön.
TEQU tekee erilailla paremmin
Lapin ammattikorkeakoulu haluaa olla luova edelläkävijä. Enää ei riitä olla vain “tosi hauska ja tosi kiva”, niinkuin eräs asiantuntija meininkiä vastikään kuvasi. Täytyy murtaa vanha virkamieskulttuuri. Täytyy uskaltaa kokeilla. Esimerkillä voidaan rohkaista ja sitä työtä teemme TEQU:lla.
TEQU:n toiminta perustuu ketterään kokeiluun ja asiakaslähtöiseen, monialaiseen palveluun. Lupaamme kehittää asiakkaan eli lappilaisen pk-yrityksen ongelmasta tai ideasta teknologiaprototyypin jopa kuukauden aikaikkunassa. Toteutus sisältää paitsi teknologian, myös tuotemuotoilun ja liiketoiminnallisen tarkastelun osa-alueet. Monialaisen toteutuksen avulla prototyypit valmistuvat lähelle kaupallisten tuotteiden ominaisuuksia, ulkonäköä ja fiilistä. Tästä yrityksillä on hyvä jatkaa tuotteistamisprosessia eteenpäin kohti kaupallista kasvua.
Innovaatioiden luomisessa monialaisuus on valttikortti. Jokainen yritys ja organisaatio koostuu ketjusta useita erilaisia toimintoja, joita ovat esimerkiksi markkinointi, myynti, tuotteiden valmistus, toimitilat ja hankinnat. Toiminnot ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja muodostavat toimijan arvoketjun. Jokaisella arvoketjun osa-alueella voidaan tuottaa arvoa tai tuhota sitä. Missä tahansa arvoketjun osasessa on myös innovoinnin mahdollisuus. Tämä mahdollisuus avautuu, kun keskustelee asiakkaiden kanssa, kuuntelee heitä, tarjoaa aiheeseen liittyvää täsmäosaamista, ja avaa näin pelin uusille ketterille kokeiluille.
Lapin yritysten kehittymisen näkökulmasta ketterä kehittäminen ja nopea protoilu tarjoavat samalla resurssilla enemmän. Kun yksittäiset prototypoinnit rajataan pienemmiksi ja nopeammiksi, voidaan samassa aikaikkunassa palvella useampaa yritystä ja tukea heidän uudistumistaan. Jo yksinkertainenkin matematiikka paljastaa, että useammista kokeilusta syntyy todennäköisesti useampia hittituotteita ja menestystarinoita.
Kokeilukulttuurissa kenenkään ei tarvitse pelätä epäonnistumisia, sillä jokainen epäonnistunutkin kokeilu opettaa lisää muun muassa loppuasiakkaista, tuotteesta, valmistusmenetelmistä, valmistusajasta, kustannuksista ja hinnoittelusta. Eräs Googlekin syntyi kokeilujen, erehdysten, oppimisen ja taas uusien kokeilujen myötä (McGrath 2011).
Kokeilukulttuuri uudistaa osaamisen
Entä miten tämäntyyppinen ketterä kokeilukulttuuri vaikuttaa työntekijöihin ja osaamisen karttumiseen? Ketterä toimintatapa voi pikaisella vilkaisulla vaikuttaa kiireiseltä ja stressaavalta, mutta oikein sovellettuna se itse asiassa lisää työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia.
Kun työn tuloksilla on oikea merkitys asiakkaalle ja tekijälle, vaikuttaa se myös työssä jaksamiseen positiivisesti (Amar 2004). Ketterä toimintatapa edellyttää, että työntekijän pitää voida ja uskaltaa tehdä itsenäisiä päätöksiä päivittäisessä toiminnassaan. Johdon tehtävä on luottaa työntekijöihinsä ja antaa heidän loistaa omilla oivalluksillaan.
Yksilön osaamisen lisäksi innovaatioiden syntyä edistää rento ja vuorovaikutteinen ilmapiiri, jossa monialaiselta tiimiltä löytyy ratkaisuapua kiperimpiinkin ongelmiin. Yhdessä tekeminen lisää “heimolaisuutta” ja parantaa työtyytyväisyyttä. Työntekijät oppivat toisiltaan ja leventävät osaamistaan syväosaamisensa lisäksi. Tällainen “T-kirjaimenmuotoinen työntekijä” on erityisen arvokas omalle yhteisölleen, kuten Anssi Rantanen (2020) TEQU Talk -puheenvuorossaan ilmaisi.
Jatkuva oppiminen on timanttia
Kokeilukulttuuri poikkeaa totutusta virkamieskulttuurista täysin ja pölläyttää unihiekat silmistä. Sen luoma rento ja ennakkoluuloton fiilis motivoi koko työyhteisöä tässä ajankuvassa, jossa jatkuva oppiminen ja uudistuminen ovat timanttia. Uudistumisen ei tarvitse olla superkallista, vaikeaa ja vain isojen pelurien ulottuvilla, vaan se voi olla jopa hauskaakin. Kokeilukulttuuri auttaa luomaan uusia innovaatioita, mikä palvelee myös alueellisia yrityksiä.
Fiksu ja luova ajattelu, sekä TEQUmaisten toimijoiden innovaatio-osaaminen raivaa uusia polkuja. TEQU näyttää tietä. Hyppää kyytiin!
Lähteet
Amar, A. 2004. Motivating knowledge workers to innovate: a model integrating motivation dynamics and antecedents. European Journal of Innovation Management. Vol. 7 Iss 2 pp. 89 –101
McGrath, R. G. 2011. Failing By Design. https://hbr.org/2011/04/failing-by-design
Rantanen, A. 17.9.2020. TEQU Talk – Muuttuva organisaatio ja sen rakenteet.
Kirjoittaja Matti Vatanen on strategisen ajattelun, luovan kehittämisen ja jatkuvan parantamisen intohimoinen tutkija. Hän toimii TKI-tiiminvetäjänä Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmässä sekä TEQU-palvelussa.