Kategoriat Blogs Events Tequtalks

Tietoa, taitoa ja uutta osaamista tapahtumista, osa 3

TEQU Talk – Luovuuden ketterä johtaminen

Toinen ja kolmas TEQU Talk järjestettiin peräkkäisinä päivinä. Tapahtuma pidettiin 26.9.2019 hyödyntäen edellisen päivän tilajärjestelyitä.

Puhujina nähtiin Timo Kiuru sekä Sami Honkonen. Tämän lisäksi tiiminvetäjämme Matti Vatanen esitteli TEQUn toimintaa ja kertoi yhteistyömahdollisuuksista yleisölle.

Kuva 1 meriläinen III.jpg

Kuva 1. Tiiminvetäjä Matti Vatanen

Timo on kansainvälinen huippupuhuja, globaalisti työskentelevä luova johtaja, kirjoittaja sekä puhuja. Merkityksellisten kokemusten luominen, brändin vetovoiman kasvattaminen, luovuus ja sen lisääminen sekä innovatiivisten toimintatapojen vahvistaminen ovat luovan johtajan intohimoja.

Sami on modernin johtamisen sekä digitalisaation asiantuntija. Johtamiskokemusta hänelle on kertynyt 11 vuoden Reaktor uralta. Nykyään hän on teknologiayritys Tomorrow Techin sekä digitaalista asuntokauppa-alustaa rakentavan DIAS OY:n toimitusjohtaja.

Timo kertoi luovasta johtamisesta ja siitä, miten saadaan lisää kannattavuutta ja vetovoimaa organisaatioiden toimintaan. Sami puolestaan kertoi lisääntyvän kompleksisuuden vaikutuksista organisaatioihin sekä organisaation rakentamisesta, joka jatkuvasti sopeutuu muuttuvaan maailmaan.

Kuva 2 meriläinen III.jpg

Kuva 2. DIY lavarakenteet

Monimutkainen työelämä

Digitalisaatio ja kasvava kompleksisuus monimutkaistavat maailmaa ja työelämää.

Kompleksisuudella tarkoitetaan kokonaisuuden ominaisuutta, joka koostuu monesta vaikuttavasta osasta ja näiden osien vaikutukset ovat vaikeasti selitettäviä. Meneillä olevassa työelämän muutoksessa voidaan viitata kompleksisuusteoriaan, joka jaetaan neljään eri kenttään. (Ojanpää 2018.)

Ensimmäinen eli ymmärrettävä ja ilmeinen kenttä tarkoittaa työelämässä perinteistä toimintaa, jolloin erilaiset ohjeistukset, säännöt ja prosessit toimivat. Toinen kenttä on monimutkainen ja työelämään peilatessa se tarkoittaa esimerkiksi analyyseja organisaatioiden nykytilasta sekä strategiatyötä ja sen toteuttamista paremmin, kuin kilpailijat. (Honkonen 2019; Karjula 2018.)

Kompleksisuus nousee esille kolmannessa kentässä, jossa ei enää voida hahmottaa syy – seuraussuhteita vaan ne ymmärretään vasta jälkikäteen. Kompleksisessa kentässä ei voida enää suunnitella vaan kokeilukulttuuri nousee avain asemaan. Digitaalisuus nousee vahvasti esille ja se tarkoittaa, että monimutkaisesta kentästä ollaan siirrytty kompleksisuuteen. (Honkonen 2019; Karjula 2018.)

Kompleksisuusteorian viimeinen kenttä on kaoottinen. Ei enää edes yritetä pärjätä eikä ymmärtää vaan koitetaan päästä sieltä pois, jos edes ymmärretään olevan siellä. Kaikkien näiden kenttien keskelle jää tyhjiö missä ollaan silloin, kun ei tiedetä mihin kenttään oikeasti kuulutaan. (Honkonen 2019; Karjula 2018.)

Kuva 3 meriläinen III.jpg

Kuva 3. Sami Honkonen

Kokeilukulttuuri ja systeemiajattelu

Kompleksisuusteoriasta olisi syytä siirtyä systeemiajatteluun. Työelämän päivittäistä käytöstä ohjaavat rakenteet ja ne tunnistaessa voidaan systeemiajattelun avulla alkaa ohjaamaan kokeiluja. Nykypäivän kompleksiseen maailmaan voidaan siten alkaa rakentaa organisaatio, jossa kaikki alkaa kokeilulla ja sitä ohjataan datalla. (Honkonen 2019; Karjula 2018.)

Systeemiajattelun avulla ymmärretään organisaation tarkoitus, suunnitellaan toiminta asiakkaan näkökulmasta sekä mitataan miten hyvin organisaationa ollaan onnistuttu. Tulisi luoda rakenteet, jossa yksilöt ja organisaatio pystyy toimimaan organisaation tarkoituksen mukaisesti autonomisesti. (Honkonen 2019; Karjula 2018.)

Digiajan tulevaisuus rakentuu kokeilujen kautta, koska tulevaisuutta ei voida ennustaa eikä organisaatiot pysty siihen varautumaan. Organisaatiot tulevat oppimaan kokeiluista ja menestyvät siirtämällä päätösvaltaa henkilöille, jotka ovat työssään lähimpänä kohderyhmää. (Honkonen 2019; Ojanpää 2018.)

Kokeilujen avulla voidaan selvittää asiakkaiden, kumppaneiden tai kilpailijoiden tarpeita ja ajatusmaailmaa. Kokeilun toimiessa sitä kannattaa jatkaa eteenpäin ja epäonnistuneet kokeilut voidaan mahdollisesti lakkauttaa. Kokeilujen tuloksista riippumatta niistä opitaan ja ne ovat apuna organisaation sekä toimintamallien kehityksessä. (Honkonen 2019; Ojanpää 2018.)

Kokeilukulttuurissa johdon tehtävä on hallita kokonaisuutta ja luoda edellytykset käytännön työhön asiantuntijoille. (Honkonen 2019; Ojanpää 2018.)

Näkemyksiäni

Peräkkäiset tapahtumat toimistossamme sujuivat hienosti ja ne loivat tulevaisuutta, ajattelen hyvät lähtökohdat. Mielenkiinto hankkeen tapahtumia kohtaan on selvästi lisääntynyt, jonka lisäksi TEQUn toimintaa ollaan saatu tuotua entistä tutummaksi pääkohderyhmälle eli alueen yrityksille sekä muulle yleisölle.

Tapahtumissa on ollut mukava huomata osallistujien aktiivisuus ja verkostoituminen osallistujien välillä on tapahtunut itsestään. Workshop osioita tullaan kuitenkin kehittämään entisestään, jotta kohtaamiset potentiaalisen työvoiman ja yritysten kanssa saadaan kasvamaan.

Verkostovalmennustapahtumien anti yleisölle on ollut kattavaa ja palautteiden mukaan tapahtumiin ollaan oltu tyytyväisiä. Jatkamme tapahtumien sekä tapahtumamarkkinoinnin kehittämistä entistä paremmaksi ja uskomme osallistujamäärien kasvavan mitä tutummaksi tapahtumat yleisölle tulevat.

Tapahtumien vaikuttavuus on asia, josta toivomme mahdollisimman paljon palautetta, jotta tulevaisuudessakin vastaavanlaisten tapahtumien järjestäminen on mahdollista. Osallistujille jaetut täytettävät lomakkeet ovat lisäksi yksi elinehto, joilla hankkeen tuloksia pystytään mittaamaan.

Lopuksi

Kokeilukulttuuria hyödynnetään myös TEQUn toiminnassa ja pyrimmekin jatkuvasti kehittämään toimintaamme sekä toimintamalleja kohti entistä parempaa asiakaskokemusta.

Vuoden 2020 aikana järjestetään viisi GET10 -hankkeeseen liittyvää TEQU Talkia. Seuraavat tapahtumat on suunniteltu toukokuulle ja lisätietoja niistä tulet löytämään seuraamalla Lapin ammattikorkeakoulun sekä TEQUn viestintäkanavia. Tervetuloa!

Lähteet

Honkonen, S. 2019. Tomorrow Tech. CEO. Luento. Maailma muuttuu nopeasti, mutta organisaatiomme eivät. Miten rakennetaan organisaatio, joka jatkuvasti sopeutuu muuttuvaan maailmaan? 26.9.2019

Karjula, V. 2018. Sami Honkonen: Kompleksisuusteoria. Blogikirjoitus 2018. Viitattu 9.1.2020
https://valtterikarjula.com/kompleksisuusteoria/

Ojanpää, H. 2018. Digiajan tulevaisuus rakentuu kokeilujen kautta. Uusikaiku. Johtaminen. Viitattu 9.1.2020 https://uusikaiku.fi/digiajan-tulevaisuus-rakentuu-kokeilujen-kautta/

TEQU Get10 logokokoelma.jpg