Kategoriat Blogs Kiertotalous Materiaalitehokkuus

Vihreässä siirtymässä yrityksen ei ole pakko hävitä

•
Heini Tuuliainen

Jos kaikki menisi niin kuin elokuvissa, rakkaus pelastaisi maailman ekokatastrofilta.

Rakkaus on suuri, liikuttava voima, mutta onko nykymaailmassa käynyt niin, että oman edun tavoittelu on syrjäyttänyt lähimmäisenrakkauden? Äitinä olen huolissani ilmastonmuutoksesta. Jos sen annetaan kiihtyä ja tärkeiden luonnonvarojen ehtyä, kullanmurujeni tulevaisuus voi käydä astetta haasteellisemmaksi. Emme voi elää enää samalla tavoin ja jättää elintavoistamme aiheutuneita ongelmia lastemme ratkaistaviksi. He eivät ole syypäitä tähän tilanteeseen, mutta saavat silti kärsiä seuraukset.

Olen paitsi äiti, myös insinööri, joten satun tietämään sopivia taisteluvälineitä, joilla karusta perinnöstä saadaan hieman kauniimpi.

Lähimmäisen rakkauden osoitus

Elintapamme tuhoavat luonnon monimuotoisuutta ja huojuttavat elämänkaikkeuden symbioosia. Joudun pian kertomaan talvea rakastavalle lapselleni, että kohta sitä lunta ei välttämättä tulekaan, tai se tulee outoon aikaan. Pieni lapsi ei ymmärrä, miksi tieten tahtoen kuritamme ympäristöämme. Lapsi ei osaa vielä välittää rahasta, hän on ahne vain rakkaudelle.

Rakkautta osoitetaan yleensä hellyyden osoituksilla, mutta siihen voidaan käyttää myös paljon järeämpiä keinoja. Eikö olisi mahtavaa, jos tulevat polvet arvostaisivat meitä, niin kuin mekin arvostamme suurenmoisia sotaveteraanejamme? He selvisivät sodista voittajina ja antoivat meille itsenäisen maan. Emmekö me voisi yrittää päihittää edes ilmastosotaa nuorempien sukupolvien vuoksi? Se olisi todellinen rakkauden osoitus jälkipolville.

Ihminen on itsensä pahin vihollinen

Ilmastonmuutoksen syitä ovat muun muassa fossiilisten polttoaineiden käyttö, metsien hakkuu ja kotieläintuotanto. Eniten lämpenemistä aiheuttaa ihmisen toiminnasta syntyvä hiilidioksidi. Vuonna 2020 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 48 %:a enemmän kuin esiteollisella kaudella. (Euroopan komissio 2021.)

Energiaa käytetään paljon uusien tuotteiden valmistamiseen ja kuljettamiseen ylikulutukseen hurahtaneille kansalaisille. Siinä samassa kulutetaan myös uusiutumattomia luonnonvaroja. Niin sanottu Dasguptan raportti kertoo surullista tietoa siitä, miten viimeisen 30 vuoden aikana inhimillinen ja erityisesti tuotettu pääoma on tehnyt kovaa kasvua yhtä aikaa, kun luonnon pääoma on laskenut 40 %:a (Frilander 2021). Olemme kyllä ottaneet, mutta paljoa emme ole arvostaneet antaaksemme takaisin.

Ennen vanhaan suomalaisen kansanuskon aikaan luonnon edessä oltiin nöyriä. Silloin kunnioitettuja luonnon jumalia oli tapana kiitellä ja hyvitellä luonnon antimien käytöstä. Viime aikoina ihmiskunta on pitänyt itseään jumalana ja kokenut oikeudekseen ottaa mitä haluaa, seurauksista piittaamatta. Meidän on osoitettava, ettemme ole aivan sydämettömiä ja muutettava tapojamme niin ihmiskunnan kuin ympäristönkin vuoksi. Uusiin toimintamalleihin siirtyminen voi tuntua vaikealta, mutta se palkitsee varmasti.

Taisteluvälineet

Ilmastonmuutosta vastaan voi taistella muun muassa uusiutuvalla energialla ja energiatehokkailla ratkaisuilla. Moni organisaatio lähtee vain kompensoimaan päästöjä, vaikka voisi vähentää niiden syntymistä. Tässä kisassa ei tarvitse olla voittajaa, vaan talouden ja ympäristön välillä on mahdollista saavuttaa win-win-tilanne. Useimmiten kestävät ratkaisut parantavat myös kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä.

Energiatehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä voidaan edistää esimerkiksi materiaalitehokkuudella. Materiaalien tehokas käyttö hillitsee niin kustannuksia kuin ilmastonmuutostakin. Kaupan päälle saa hyvän imagon ympäristövastuullisesta toiminnasta. Eettinen imago vetoaa alati kasvavaan asiakaskuntaan, kuten trenditietoisiin nuoriin ja ajan tasalla oleviin huolestuneisiin vanhempiin.

Vähemmästä enemmän

Materiaalitehokkuus on tuotteeseen kuuluvien raaka-aineiden tehokkaampaa käyttöä. Raaka-ainevalinnoilla pyritään kestävään laatuun mahdollisimman pienillä panoksilla. Tuotteen suunnitteluvaiheessa voidaan pohtia, mitkä keinot materiaalien käytön tehostamisessa ovat juuri kyseiselle tuotteelle parhaita. Materiaalilaatujen vähentäminen, tuoterakenteiden yksinkertaistaminen ja kierrätettävien materiaalien käyttö ovat varsin hyviä keinoja. On kuitenkin oltava tarkkana, etteivät tuotteen tekniset ominaisuudet, kuten kestävyys ja turvallisuus, pääse heikkenemään materiaalilaadun vaihtamisesta tai ohuemman materiaalin käytöstä. (Heiskanen 2004, 191–192.)

Parhaillaan käynnissä olevan vihreän siirtymän aikana materiaalien käytössä kuljetaan kohti vähäpäästöisiä vaihtoehtoja, uusiutuvia luonnonvaroja ja kierrätyskelpoisia materiaaleja. Laeilla, asetuksilla ja direktiiveillä säädellään niin suunnittelua kuin jätteiden käsittelyäkin. Vastikään muuttuneisiin ekosuunnitteluasetuksiin on lisätty tuotteiden korjattavuutta, kierrätettävyyttä ja pitkäikäisyyttä koskevia vaatimuksia (Kirkinen 2021). Samojen vaatimusten odotetaan laajentuvan tämän vuoden aikana koskemaan myös muita kuin energialaitteita, esimerkiksi huonekaluja ja tekstiilejä sekä terästä ja sementtiä (Kirkinen 2021). Myös uudistuva jätelaki velvoittaa kierrättämään ja mahdollistamaan kierrätyksen entistä paremmin (Ympäristöministeriö 2021).

Syttyykö joku muukin toiminnan tehostamisesta ja hyötyjen maksimoinnista? Mikä voisikaan olla yhtä ihanan haasteellista, kuin voittaa puhtaasti niin, että yrityksen kannattavuus nousee, työntekijät ovat motivoituneita ja sitoutuneita ja ympäristö voi hyvin. Tätä kaikkea voi tarjota Lean-johtaminen, jonka ekologisista vaikutuksista tein opinnäytetyöni.

Viisas pääsee vähemmällä

Materiaalitehokkuus on tuttua erityisesti teollisuudesta. Tehtailla on jo pitkään tehostettu materiaalien käyttöä kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tuottavampaan materiaalien käyttöön päästään Lean-periaattein. Lean pureutuu materiaalihukkaa aiheuttaviin juurisyihin ja pyrkii eliminoimaan nämä arvontuhlaajat. Ongelmia ratkotaan lattiatasolla ja toimintaa parannetaan jatkuvasti.

Materiaalihukka liittyy Lean-hukkatekijöistä erityisesti ylituotantoon, virheisiin ja turhiin varastoihin. Näitä taklataan asiakaslähtöisyydellä, oikea-aikaisuudella, sisäänrakennetulla laadulla ja useilla muilla Lean-menetelmillä, hyviä johtamiskäytänteitä unohtamatta. Esimerkiksi asiakaslähtöisyyttä parannetaan niin tuotteen ominaisuuksien osalta, kuin valmistuksen ja määränkin osalta. Haastattelemalla asiakkaita ja tuomalla nämä ajatukset myös tuotekehitykseen, saadaan tuotteesta odotuksia vastaava, jolloin reklamaatiot ja palautukset vähenevät. Tuote lähtee valmistukseen vasta asiakkaan tilauksesta, yksi kerrallaan ja kerralla oikein.

Materiaalitehokkuus on kiertotalouden syvin olemus

Siinä missä yritykset poistavat hukkaa prosesseistaan Leanin avulla, kiertotalous toimii koko yhteiskunnan tasolla. Kiertotalous menee ehkä askeleen pidemmälle materiaalitehokkuuden edistämisessä. Lean minimoi materiaalihävikkiä, kun taas kiertotalous lähtee myös pidentämään tuotteen elinkaarta ja kasvattamaan sen käyttöasteita (Sitra 2018).

Jonkin resurssin käydessä sinulle tarpeettomaksi, joku toinen voi antaa sille vielä useita vuosia lisää elinaikaa. Jos tuotetta ei voi enää käyttää uudelleen se voidaan korjata tai muuten huoltaa uudelleenkäyttöä varten. Kun ehostaminen ei ole enää mahdollista, materiaali kierrätetään ja se saa uuden ihanan elämän jossain toisessa muodossa. Viimeisenä vaihtoehtona ennen kuoppaamista on jätteen energia- tai maanrakennuskäyttö. Kiertotalouden periaattein kaatopaikalle ei pitäisi päätyä paljoakaan jätettä.

KIERTOTALOUDEN LIIKETOIMINTAMALLEISSA:

  • tarjotaan palveluita tuotteiden sijaan
  • käytetään uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaaleja ja energiaa niin tuotteiden suunnittelussa kuin valmistuksessakin
  • tavaroiden ja resurssien käyttöasteita ja elinkaarta kasvatetaan digitaalisilla jakamisalustoilla vuokrauksen, myymisen, jakamisen ja uudelleenkäytön kautta
  • pidennetään tuotteiden elinkaarta pitämällä tuotteet alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään ja maksimoimalla käyttökerrat huollon, korjaamisen ja uudelleenvalmistuksen avulla
  • otetaan materiaali- ja energiatehokkaat ratkaisut käyttöön, sekä kerätään takaisin ja uudelleenhyödynnetään elinkaarensa loppuun tulleet tuotteet ja raaka-aineet.

(Sitra 2018.)

Toisen roska on toisen aarre

Kiertotaloudessa panostetaan teollisiin symbiooseihin, joilla tarkoitetaan yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia. Siinä yritykset hyödyntävät tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista tai palveluita (Sitra 2021). Tavallisesti teollisuuden prosessit tuottavat materiaalista ylijäämää, jota kutsutaan sivuvirraksi. Jos sivuvirtoja ei pystytä käyttämään uudelleen omissa prosesseissa, niitä voidaan hyödyntää nerokkaasti jonkin toisen yrityksen toimesta. Sivuvirta tai jäte muodostuu toiselle yritykselle tuottavaksi resurssiksi, säästää kustannuksia ja vähentää ympäristövaikutuksia (Sitra 2021).

Tarpeettomien raaka-aineiden, kalustojen, laitteiden ja tilojen kierrättäminen tarpeeseen mahdollistetaan nykyään yhä useammin perinteisten kierrätyskeskusten sijaan digitaalisilla alustoilla. Tavanomaisen kauppapaikan lisäksi alustoilta voit löytää muun muassa loistavia yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia tai monenlaisia työkaluja vihreän siirtymän edistämiseksi. Ylijäämistä ja tarpeettomista resursseista voidaan saada mukavia lisätuloja sen ohella, että arvokkaita luonnonvaroja käytetään tehokkaasti. (Motiva 2021 a.)

Hukan arvo selviää katselmuksella

Tehdessäni tutkimusta Lean-johtamisen ekologisuudesta, löysin menetelmän, jolla voidaan laskea hukkatekijöille hinta. Kun materiaalin hukkaan menevä arvo selvitetään laskemalla, on helpompi nähdä eri toimintatapojen kustannustehokkaimmat vaihtoehdot. Materiaalihukan hinta ei sisällä pelkästään raaka-aine- ja jätekustannuksia, vaan käsitelty raaka-aine on syönyt myös hukkaan heitettyjä työtunteja ja energiaa (Kuva 2.). Materiaalikatselmuksessa tuotantoprosessien läpi- ja kiertovirtauksille tehdään havainnoiva kustannusanalyysi. Analyysillä hävikille saadaan kokonaishinta ja sen avulla pystytään hyvin tunnistamaan ne paikat, missä sitä esiintyy eniten. Lisäksi katselmoija tekee konkreettiset toimenpide-ehdotukset prosessin tehokkuuden parantamiseksi ja arvioi niiden hyödyt, säästöpotentiaalin ja investointitarpeet. (Motiva 2021 b.)

Kuva 1. Hukkamateriaalien kustannusvaikutukset (Motiva 2021 b)

Tehoton materiaalien käyttö tulee kalliiksi. Suomessa materiaalikatselmuksien keskimääräinen vuotuinen säästöpotentiaali oli vuosina 2014-2015 n. 1 M €/ katselmus. Suomessa materiaalikatselmuksia ylläpitää ja kehittää sekä katselmoijia kouluttaa Motiva. Rahoitusta katselmuksiin voi hakea Business Finlandilta. (Motiva 2021 b.)

Rakkautta ja menestystä, vai pakkoliikkeitä?

Rakkaus voi pelastaa maailman myös tosielämässä. Se on mahdollista, jos siirrämme oman etumme taka-alalle, ja käytämme toimissamme koko luomakunnan kokonaisuuden kannalta parhaita ratkaisuja. Erityisen hyvää vihreässä siirtymässä on se, että välittämällä enemmän muista, voit saada myös kilpailuetua. Sen osoittaa ihmistä, yhteiskuntaa ja ympäristöä kunnioittava Lean, joka oikein ymmärrettynä voi tuoda yritykselle markkinajohtajuutta.

Materiaalitehokkuutta pisimmälle vie kaiketi kiertotalous, koska se myös jatkaa materiaalin elinkaarta mahdollisimman pitkään. Liiketoiminnan kannalta olisi tietenkin ihanteellisinta, että tuotteita myytäisiin mahdollisimman paljon, mutta jos halutaan tuotteen palvelevan asiakasta hyvin, siitä on tehtävä pitkäikäinen. Asiakaslähtöisyys on hyvin tärkeässä roolissa tehokkaassa toiminnassa. Se ei kuitenkaan ole enää ainoa syy kestävän, korjattavan ja kierrätettävän tuotteen perusteeksi, vaan lainsäädäntö, asetukset ja direktiivitkin ovat sitä jo lähteneet penäämään.

Mielestäni parasta on ryhtyä tilanteen herraksi priorisoimalla materiaalikatselmuksen avulla prosesseista ne heikot kohdat, joissa materiaalitehokkuutta olisi tärkeintä lähteä edistämään. Kun pahimmat hävikkiongelmat on ratkaistu, voidaan pohtia olisiko yrityksellä rahkeita kokonaisvaltaiseen Leanin toteuttamiseen, tai olisiko joku kiertotalouden liiketoimintamalleista juuri sopiva omaan toimintaan liitettynä.

Vähäisilläkin teoilla on merkitystä pienten rakkaidemme valoisamman tulevaisuuden saavuttamisessa. Sanotaanhan, että pienistä puroista kasvaa suuri joki. Välineitä paremman tulevaisuuden saavuttamiseen on useita. Minä toin esille vain yhden ratkaisun. Millä keinoin sinä voisit olla osa kauniimpaa huomista?

EkoPlan – ympäristöosaaminen kilpailukyvyksi

Jos et tiedä vielä millä keinoilla sinä lähtisit kasvattamaan organisaationne kestävyyttä, voi EkoPlan -hankkeen tuotoksista olla apua. Lapin ammattikorkeakoulun EkoPlan-hankkeen tavoitteena on syventää yritysten ympäristötietoisuutta sekä tukea ekologisen ajattelun sisäistämisessä ja siirtämisessä toiminnoiksi. Näitä tavoitteita on edistetty muun muassa ekosuunnittelulla, digitaalisilla ratkaisuilla, hiilijalanjäljenlaskennalla ja Lean-ajattelulla, joiden kaikkien kilpailukykyisyyttä parantavissa virtauksissa myös materiaalitehokkuutta syntyy.

Hankkeessa toteutettu ja tuotettu tieto tuodaan vapaasti saataville EkoPlan sivustolle, mistä jokainen voi etsiä omaan toimintaansa sopivia kilpailukykyä edistäviä ratkaisuja. Hanke on EAKR-rahoitteinen (Euroopan aluekehitysrahasto) ja toteuttaa Suomen rakennerahasto-ohjelmaa: Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Rahoittava viranomainen on Lapin Liitto.

Lähteet

Euroopan komissio 2021. Ilmastonmuutoksen syyt. Viitattu 5.7.2021 https://ec.europa.eu/clima/change/causes_fi. 

Frilander, J. 2021. Jättiraportti: Luonnolle tarvitaan hintalappu, koska taloutemme, elämämme ja hyvinvointimme on täysin riippuvainen luonnosta. Viitattu 9.6.2021 https://yle.fi/uutiset/3-11768190

Heiskanen, E. 2004. Ympäristö ja liiketoiminta. Helsinki: Gaudeamus Kirja.

Kirkinen, J. 2/2021. Uusi energiamerkintä ja tuotteiden kiertotalousvaatimukset astuvat voimaan maaliskuussa. Viitattu 10.6.2021 https://reiluaenergiaa.fi/ilmasto/uusi-energiamerkinta-ja-tuotteiden-kiertotalousvaatimukset-astuvat-voimaan-maaliskuussa/

Motiva Oy. 2021. 

Sitra. 2018. Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1. Viitattu 9.6.2021 https://www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalouden-kiinnostavimmat/#mista-on-kyse

Sitra. 2021. Tulevaisuussanasto. Viitattu 7.7.2021 https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/. Ympäristöministeriö. 2021. Jätesäädöspaketti. Viitattu 10.6.2021 https://ym.fi/jatesaadospaketti

”Ihmisiä tulisi rakastaa ja esineitä käyttää, ei toisinpäin”, on ollut Heinin motto jo pitkään.

Heini Tuuliainen työskentelee Lapin ammattikorkeakoulun älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmän TKI-hankkeissa projekti-insinöörinä vastuualueenaan rakentamisen asiantuntijatehtävät. Heini on tutkinut Lean-menetelmien ympäristövaikutuksia opinnäytetyössään ”Lean-johtaminen ekologisen toiminnan edistäjänä”.

Kirjoitus on tehty hankkeelle EkoPlan–ympäristöosaaminen kilpailukyvyksi.