Rakennusalan tulevaisuus: Robotiikkaa, tekoälyä ja vihreitä ratkaisuja
Ilmastonmuutos pakottaa kaikki toimialat uudistumaan ja parantamaan toimintaansa, eikä rakennusala ole poikkeus. Kiristyvät säädökset ohjaavat rakentamista entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmasosan Suomen kasvihuonepäästöistä, joten rakennetun ympäristön rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on merkittävä. (Rakennusteollisuus RT ry 2025.) Onneksi teknologian kehittyminen ja kestävän kehityksen periaatteet tarjoavat uusia ratkaisuja, jotka voivat vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia. Samalla voidaan myös parantaa rakennusalan työturvallisuutta, kun ala on perinteisesti pitänyt työtapaturmatilastojen kärkisijaa (Tapaturmavakuutuskeskus TVK 2025). Tämä blogiteksti kurkistaa rakennusalan trendeihin kuten virtuaalitodellisuuteen, tekoälyyn, robotiikkaan, 3D-tulostukseen, modulaariseen rakentamiseen sekä kiertotalouteen ja vähähiiliseen rakentamiseen. Samalla tarkastellen miten näiden trendien avulla voidaan tehostaa ja nopeuttaa työn tekemistä sekä tarjota ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.
Yhdistetty ja lisätty todellisuus rakentamisen apuna
Yhdistetty ja lisätty todellisuus ovat keskeisiä osia tulevaisuuden rakentamista. Yhdistetyn todellisuuden eli MR (Mixed Reality) ja lisätyn todellisuuden AR (Altered Reality) avulla voidaan havainnollistaa lopputulos virtuaalimaailmassa jo suunnitteluvaiheessa ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista. Näiden teknologioiden avulla voidaan myös ratkaista muita alan haasteita, sillä ne mahdollistavat entistä tehokkaamman kommunikoinnin ja yhteistyön eri osapuolten välillä. (Anttila 2025.)
Monille meistä lisätty todellisuus on tullut tutuksi esimerkiksi Pokémon Go -pelin kaltaisista sovelluksista, joissa virtuaaliset hahmot sijoittuvat näytölle osaksi käyttäjän todellista ympäristöä. Tämä havainnollistaa lisätyn todellisuuden perusperiaatetta, eli, kun digitaalista sisältöä yhdistetään reaaliaikaisesti fyysiseen maailmaan, jolloin käyttäjä näkee molemmat samanaikaisesti. (Wallenius 2021.) Samaa teknologiaa voidaan hyödyntää myös ammattikäytössä esimerkiksi Trimblen SiteVision on yksi lisätyn todellisuuden ratkaisuista, jota voidaan hyödyntää rakentamisessa. SiteVision sopii ulkokäyttöön ja sen avulla voidaan kannettavan laitteen läpi tarkastella tulevan rakennuksen tietomallia todellisessa ympäristössä senttimetrin tarkkuudella. Arkkitehdit ovat ottaneet jo SiteVisionin käyttöön, ja tulevaisuudessa tekonologia voi tarjota myös vaikka yksityishenkilölle konkreettisen tavan nähdä tuleva koti maisemaan sijoitettuna. (Anttila 2025.)
Yhdistetty todellisuus vie kokemuksen pidemmälle tarjoamalla ainakin osittaisen vuorovaikutuksen virtuaalisen- ja fyysisen maailman välille (Meta 2024). Yhdistetyn todellisuuden teknologiat tuovat rakennuksen tietomallin suoraan todelliseen ympäristöönsä työmaalle. Trimble XR10 with HoloLens 2 on yhdistetyn todellisuuden teknologia, jossa turvamääräykset täyttävä turvakypärä yhdistettynä virtuaalilaseihin mahdollistavat kommunikoinnin meluisissa ympäristöissä. Virtuaalikypärän avulla pystytään työmaalla tarkastelemaan rakennuksen 3D-mallia ja myös mallin päivitykset tulevat heti tarkasteltaviksi. Mallien tarkastelu työmaalla oikeassa kontekstissa ja reaaliaikaisessa ympäristössä vähentää sekä virheiden tekemistä, että helpottaa työntekoa. Kommunikaatio on mahdollista niin toimistolta työmaalle kuin työmaalta toimistolle esimerkiksi jos työmaalla huomataan korjattavaa 3D-mallissa, päivittyvät tiedot myös suunnittelijalle. (Anttila 2025.)
Tekoäly hyödyntäminen rakentamisessa
Tekoälyn käyttökohteet ovat lähes rajattomat, mutta rakennusalalla on vielä hyödynnetty tekoälyä muita aloja vähemmän. Osaksi tähän vaikuttaa datan riittämättömyys, hankkeiden suuri eroavaisuus toisistaan, erilaiset työvaiheet ja rakennustyömaan monimuotoinen työympäristö. Datan riittämättömyyteen vaikuttaa esimerkiksi, että yritysten keräämää dataa ei välttämättä haluta luovuttaa muiden käyttöön kilpailun ja liikesalaisuuksien takia. Rakennusalan yhteistyön tekeminen toistensa kanssa ja yhteisen tietokannan luominen voisi parantaa kerätyn tiedon määrää ja laatua. Yksittäisen yrityksen keräämä tieto kun ei välttämättä ole vielä riittävä tekoälylle. Kerätyn tiedon hyödyntäminen tekoälymallien kouluttamiseen onnistuu sitä paremmin, mitä enemmän luotettavaa ja muodoltaan yhdenmukaista dataa on käytettävissä. (Luukkonen 2023.)
Tekoälyä käytetään rakennusalalla esimerkiksi risteävyyden tarkastelussa, suunnittelutehtävien automatisoinnissa, rakennuksen ylläpidossa ja asiakaspalvelussa (Smeds 2024). Mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiselle on koko rakennuksen elinkaaren ajalle, aina suunnittelusta purkamiseen asti. Vielä rakennuksen purkamisen jälkeenkin tekoäly voi auttaa miten rakennuksen eri rakennusosia voitaisiin hyödyntää kiertotaloudessa. (Rakennusteollisuus RT 2024a.) Alan yritykset ovat alkaneet palkkaamaan AI-asiantuntijoita ja panostavat tekoälyn hyödyntämiseen. Tekoäly parantaa nopeutta ja tarkkuutta tiedonhallinnassa, auttaa projektien aikatauluttamisessa ja vähentää ihmislähtöisiä virheitä. Maailmalla onkin jo onnistuneita rakennusalan tekoälyprojekteja. (Lyytinen 2024.)
Yhteiset pelisäännöt tekoälyn käyttöön rakennusalalla
Tekoälyn käyttöön rakennusalalla tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä ja ohjeita. RTS eli Rakennustietosäätiö ja A-Insinöörit ovat yhteistyössä koonneet Tekoälyn eettinen pelikirja 2.0, jonka tarkoitus on jakaa tietoa tekoälyn vastuullisesta ja eettisestä hyödyntämisestä kiinteistö- ja rakentamisalalla. Keskeisin tavoite on, että lukija saa perustiedot tekoälysovellusten kehittämiseen ja tekoälyn käyttämiseen omassa toiminnassaan. Pelikirjaa voidaan hyödyntää myös oppilaitoksissa, kun opiskellaan tekoälyn käytön periaatteita rakennusalalla. (RTS 2025.) Tekoäly on mestari tuottamaan tietoa, joka näyttää oikealta, mutta saattaa todellisuudessa sisältää kriittisiä virheitä. Onkin hyvä, että kaikki, jotka työssään jotenkin hyödyntävät tai tulevat hyödyntämään tekoälyä ymmärtävät sen vastuullisen käyttämisen perusperiaatteet. (Digi- ja väestötietovirasto 2024, 10.)
Tulevaisuuden älykkäät kaupungit
Älykaupunki on kaupunki, joka oppii asujistaan. Se reagoi, ennakoi ja jopa ehdottaa ratkaisuja arkeen. Teknologia ei ole enää taustalla vaan aktiivinen osa kaupunkielämää. Älykaupungeissa hyödynnetään IoT-ratkaisuja (Internet of Things) eli esineiden internettiä, joka tarkoittaa fyysisten laitteiden yhdistämistä nettiin. Esimerkkinä tällaisesta laitteesta älykaupungissa on jäteastia, joka osaa ilmoittaa tyhjentämistarpeistaan. Älykaupungin teknologiat voisivat edistää ympäristön kestävää kehitystä, vähentää kaupungin hävikkiä, parantaa saavutettavuutta ja lisätä käyttäjäystävällisyyttä. (Microsoft.)
Monissa kaupungeissa myös Suomessa hyödynnetään älykaupungin teknologioita. Tampere tunnetaan ympäri maailmaa älykaupunkien edelläkävijänä. Digitalisten ratkaisuiden avulla kaupungista pyritään luomaan viihtyisämpi ja turvallisempi. Esimerkiksi Tampereella tienpintaan asennetut anturit ilmoittavat liukkaasta kelistä kaupungin työntekijöille, jotka osaavat sen perusteella käydä hiekoittamassa tien. Tämä lisää tienkäyttäjien turvallisuutta, kun liukkaan tienpinnan sijaan käyttäjiä vastassa on hiekoitettu tie (Tampere 2025.)
Robotit tehostamaan rakentamista
Robotiikkaa voidaan hyödyntää rakennustyömaalla esimerkiksi tarkkuutta vaativissa tehtävissä tai tehtävissä, jotka ovat ihmiselle vaarallisia. Robotit pystyvät menemään hankaliin paikkoihin joihin ihmiset eivät mahdu tai suorittamaan ihmisille riskialttiita työtehtäviä. Joensuusta tuleva Karelics kehittää robotteja rakennustöissä ohjaavaa ohjelmistoa. Pääosin robotteja hyödynnetään työmaalla auttamaan tarkastuksissa ja kuljetuksessa. Lähtökohtana voidaan pitää, ettei robotti korvaisi ihmisiä vaan auttaisi heitä rutiinitöissä ja vaarallisissa työtehtävissä. (Luotola 2023.) Yksi tunnetuimmista laitteista on Boston Dynamicsin Spot-robottikoira, jota on testattu ainakin Kalasatamasta Pasilaan -raitiotyömaalla ja Lippulaivan kauppakeskustyömaalla Espoossa. Molemmissa työmaaalueissa robottikoira on keilannut ympäristön pistepilvitietomallina. (Puolakka 2023; Aatsalo 2021.) Tulevaisuudessa robotteja voitaisiin hyödyntää työmaalla monissa erilaisissa tehtävissä. Esimerkiksi robottien avulla voitaisiin tehdä etänä työmaakäyntejä eli sen sijaan, että menisi itse työmaalle voi lähettää robotin tekemään työmaakierroksen. (Heikkonen 2022.)
3D-tulostaminen ja modulaarinen rakentaminen
3D-tulostus ja modulaarinen rakentaminen lisääntyvät rakennusalalla. Molemmat lyhentävät rakennusaikoja ja vähentävät hukkamateriaalia. Hyberion Robotics on kiertotalousbetonia 3D-printtaava mikrotehdas. Mikrotehdas hyödyntää myös robotiikkaa sisältäen teollisuusrobotin 3D-printtaamiseen. Teollisuusrobotin lisäksi mikrotehdas sisältää siilon, pumpun ja ohjelmiston rakenteiden suunnitteluun. Betonia valmistavassa 3D-teknologiassa on paljon etuja verrattuna betonin normaaliin valmistamiseen. Rakenteiden suunnittelu ja optimaaliseen muotoon tulostaminen mahdollistaa sen, että materiaalia käytetään vain sen verran kuin on tarpeen. Myöskään erillisiä muotteja ei tarvita betonin valmistamiseen, mikä on myös säästöä käytetyn materiaalin suhteen. Hyberion Robotics mikrotehdas on myös helposti siirrettävä ja se voidaankin kuljettaa ja pystyttää missä ikinä sitä tarvitaan. Kyseisen yrityksen lisäksi on muitakin tahoja, jotka tarjoavat betonin 3D-tulostamista. (Lavento 2024.)
Modulaarinen rakentaminen on rakennustapa, jossa rakennukset rakennetaan tehtaalla valmistetuista rakennuselementeistä ja -moduuleista. Rakennusten kasaamiseen voisi mennä näiden avulla vain muutama tunti työmaalla. Sää tai vuodenaika ei enää haittaisi rakentamista. Myös remontit voisivat tulevaisuudessa nopeutua, kun viikkojen remonttien sijaan moduulit vain vaihdettaisiin uusiin. Suomessa ei kuitenkaan ole vielä riittävästi elementtitehtaita ja moduulirakentaminen on osittain tästä syystä vielä vähäistä. (Lyytinen 2022.)
Unit Modules on Kouvolassa toimiva moduulitehdas, joka on ottanut mallia konetyöpajoista ja vakioinut tuotannon. Tuotannon vakioiminen ja robotiikan hyödyntäminen on mahdollistanut moduulien sarjavalmistamisen ja tehtaalla pystytäänkin valmistamaan yhden moduulin kokoonpanon tunnissa. (Lättilä 2024.) Moduulitehdas myös käyttää moduulien valmistamiseen betonia, terästä ja puuta, mikä on vielä erikoisuus, koska yleensä moduuleita kasatessa on painotettu vain yhtä tiettyä rakennusmateriaalia. Unit Modules moduulitehtaassa taas pyritään hyödyntämään eri materiaaleja niiden parhaissa käyttöpaikoissa. (Lyytinen 2023.) Moduulitehtaan moduulit ovat myös helppo irrottaa toisistaan pulttiliitoksen ansiosta, jolloin purkaminen on helpompaa ja mahdollistaa vaikka koko rakennuksen purkamisen ja siirtämisen muualle uudelleen koottavaksi. Lisäksi yhtiö on laskenut ympäristöministeriön laskentatyökalulla moduulin hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen. Laskenta on osoittanut moduulin hiiltä varastoivan vaikutuksen olevan paljon päästöjä suurempi. (Lättilä 2024.)
Kestävä kehitys ja vihreämpi rakentaminen
Kestävä kehitys rakentamisessa ei tulevaisuudessa ole enää pelkkä lisäarvo vaan olennainen osa rakentamista. Kuluttajien arvostus ympäristöystävällisiä ratkaisuja kohtaan on kasvanut. Myös ympäristöä koskeva sääntely kiristyy jatkuvasti, joka ohjaa alaa kohti kestävämpiä ratkaisuja. Rakennuksista pyritäänkin tekemään mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia ja pitkän käyttöiän omaavia. Rakentamisen hiilidioksidipäästöjä halutaan vähentää radikaalisti ja tavoitteena on käyttää energiaa säästäviä ratkaisuja ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Myös kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön on tärkeä panostaa. (Metroc 2024.)
Yhä enemmän tähdätään vähähiiliseen ja jopa hiilineutraaliin rakentamiseen. Tavoitteena on vähentää rakennusten aiheuttamaa hiilijalanjälkeä koko rakennuksen elinkaaren ajalta eli rakentamisesta aina purkamiseen asti. (Ympäristöministeriö 2025 a.) Hiilineutraaliutta kohti rakentamisessa voitaisiin päästä esimeriksi käyttämättä hiiltä varastoivia materiaaleja. Tutkimusten mukaan jopa puolet ihmiskunnan vuosittain aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä voitaisiin sitoa rakennuksiin. (Mutanen 2025.) Markkinoilla on jo nyt joitain hiiltä sitovia rakennusmateriaaleja kuten suomalaisen Elementicin kehittämä rakennuslaatta (Lyytinen 2025). Tulevaisuudessa toivottavasti vastaavanlaiset rakennusmateriaalit tulevat yleistymään ja rakentamisesta voisi muuttua päästöjen aiheuttajasta niiden sitojaksi.
Energiatehokkuus on osa nykyaikaista rakentamista. Uudet rakennukset suunnitellaan jo lähes nollaenergiarakennuksiksi, joiden vähäinen energiantarve voidaan kattaa uusiutuvilla energianlähteillä, joka on jo lainsäädännön asettama vaatimus. Energiatehokkuuden parantaminen kohdistuu myös yhä enemmän vanhoihin rakennuksiin, koska suurin osa rakennuskannasta on jo olemassa. Strategia on tehdä niistä vähähiilisiä vuoteen 2050 mennessä. Teknisten järjestelmien eli lämmityksen, ilmanvaihdon ja valaistuksen automaatiojärjestelmillä, jotka säätävät olosuhteita reaaliaikaisesti voidaan myös vähentää energiankulutusta. Myös uusiutuvan energian integroiminen eli aurinkopaneelien, maalämmön ja jopa tuulivoiman integroiminen rakennuksiin yleistyy.(Ympäristöministeriö 2025 b.) EU:n päivitetty rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) määrää, että 31. joulukuuta 2029 jälkeen kaikissa uusissa asuinrakennuksissa, mukaan lukien omakotitalot, on oltava soveltuvat aurinkoenergiajärjestelmät. Uusien julkisten rakennusten ja suurten liikekiinteistön kohdalla aurinkopaneelit tulee asentaa vuodesta 2026 lähtien jos kattopinta ylittää 250m².( Euroopan parlamentti ja neuvosto 2024.)
Kiertotalouden mahdollisuudet rakennusalalla
Kiertotalous on tullut jäädäkseen ja se vaikuttaa myös rakentamiseen. Rakentamiseen päätyy peräti puolet kaikista maapallon kulutetuista luonnonvaroista, joten rakennusalalla tulisikin ottaa erityisesti huomioon kiertotalouden periaatteet. Varsinkin neitseellisten luonnonvarojen käyttämistä tulee vähentää. (Rakennusteollisuus RT 2024b.) Kiertotalous on myös keskeinen osa uutta rakennuslakia, kun jatkossa purkumateriaalien- ja rakennusjätteiden selvitykset ovat lakisääteisiä (Ympäristöministeriö 2025 c).
Modulaarinen rakentaminen helpottaa rakennusten myöhempää muuntelua, mutta myös moduulien hyödyntämistä myöhemmin jossain muualla ja jossain toisessa rakennuksessa. (Lättilä 2024.) Purkukohteista saatavien rakennusmateriaalien hyödyntämisestä on puhuttu ja suunniteltu jo pitkään, mutta käytännössä hyödyntäminen on ollut vähäistä ja keskittynyt lähinnä yksittäisiin rakennushankkeisiin. EcoUp on suomalainen kiertotalouskonserni, joka uusiokäyttää rakennusteollisuuden materiaaleja. Yrityksen varmaan tunnetuin tuote on Ekovilla-eriste, joka on kierrätetystä puukuidusta valmistettu lämmöneriste. EcoUp on myös kehittänyt Cubecon, joka on purkumateriaaleista kaupunkirakentamiseen tarkoitettu kiertotaloustuote. Lahden Isku Areena on sisustettu näillä EcoUpin Cubeco-kalusteilla. (Sormunen 2024.)
Betolar on suomalainen yritys, joka kehittää vähähiilisiä rakennusmateriaaleja hyödyntämällä teollisuuden sivuvirtoja. Yrityksen Geoprime-ontelolaatta voitti kultaa INTERMAT Innovation Awards 2024- kilpailussa. Geoprime on Betolarin kehittämä kestävä vaihtoehto betonille, jossa sementtiä on pystytty korvaamaan hyödyntämällä teollisuuden sivuvirtoja. Tämä innovaatio soveltuu erinomaisesti vähähiiliseen rakentamiseen, koska sen hiilijalanjälki on jopa 75 prosenttia pienempi kuin perinteisen betonin. Koska Geoprime hyödyntää teollisuuden sivuvirtoja, se ole ainoastaan vähähiilinen rakennusmateriaali, vaan myös kiertotaloustuote. (Betolar 2024.)
Rakennusalalla on erilaisia tapoja kiertotalouden periaatteiden mukaan toimimiselle. Perustan muodostaa kuitenkin pitkäikäisiksi suunnitellut rakennukset, joiden korjattavuus ja muuntojoustavuus on otettu huomioon. Myös säännöllinen ja suunnitelmallinen korjaaminen ja ylläpito pidentää rakennusten ja rakenteiden elinkaarta. (Aalto-yliopisto 2025.)
Lopuksi
Monet rakentamisen trendeistä ja innovaatioista ovat kytköksissä toisiinsa ja vahvistavat toisiaan. Virtuaalitodellisuudet avaavat uusia mahdollisuuksia suunnitteluun ja käyttäjäkokemusten suunnitteluun, tekoälyä voidaan hyödyntää optimoimaan energiatehokkuutta sekä vähentämään päästöjä, modulaarinen rakentaminen tukee kiertotaloutta ja resurssiviisautta. Kun näitä innovaatioita yhdistetään ovat ne mukana luomassa kestävää ja älykästä rakennettua ympäristöä. Toivottavasti tulevaisuuden rakentaminen ei ole vain teknologian hyödyntämistä, vaan osa kokonaisvaltaisempaa muutosta kohti ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesta kestävämpää yhteiskuntaa.
Lähteet
Aalto-yliopisto 2025. Kiertotalous rakentamisessa: Liiketoimintaa vai pakkopullaa? Viitattu 30.7.2025 https://www.aalto.fi/fi/uutiset/kiertotalous-rakentamisessa-liiketoimintaa-vai-pakkopullaa.
Aatsalo, J. 2021. Robottikoira skannasi Lippulaivan työmaan – kävelevä robotti herätti hilpeyttä työmaalla. Rakennuslehti. Viitattu 30.7.2025 https://www.rakennuslehti.fi/2021/05/robottikoira-skannasi-lippulaivan-tyomaan-kaveleva-robotti-heratti-hilpeytta-tyomaalla/.
Anttila, T. 2025. Lisätty ja yhdistetty todellisuus rakennustyömaalla ─ Enemmän kuin hienoa teknologiaa. Rakennuslehti. Viitattu 30.7.2025 https://www.rakennuslehti.fi/mainos/lisatty-ja-yhdistetty-todellisuus-rakennustyomaalla-%e2%94%80-enemman-kuin-hienoa-teknologiaa/.
Betolar 2024. Betolar on voittanut rakennusmateriaaliteollisuuden innovaatiopalkinnon Pariisissa. Viitattu 30.7.2025 https://www.betolar.com/fi/tiedotteet/betolar-on-voittanut-rakennusmateriaaliteollisuuden-innovaatiopalkinnon-pariisissa.
Digi- ja väestötietovirasto 2024. Tekoälyn hallinta ja vinkit. Viitattu 30.7.2025 https://cdn.verkkopalvelu.suomi.fi/files/Teko%C3%A4lyn%20hallinta%20ja%20vinkit-48a6d89649cdfc47d27e5e79a2564d38.pdf.
Euroopan parlamentti ja neuvosto 2024. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2024/1275. EUR-Lex. Viitattu 5.12.2025 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32024L1275
Heikkonen, H. 2022. Robottikoira Ransu aistii vuotokohdat ja kylmäsillat työmaalla. Rakennuslehti. Viitattu 30.7.2025 https://www.rakennuslehti.fi/2022/06/robottikoira-ransu-aistii-vuotokohdat-ja-kylmasillat-tyomaalla/.
Lavento, D. 2024. 3D-teknologia säästää aikaa, materiaaleja ja vähentää ympäristökuormitusta – Betonirakenteita 3D-tulostamalla. betoni, Kiertotalous, Suunnittelu ja innovaatiot | NRO 1/2024. Viitattu 30.7.2025 https://betoni.com/lehti/2024/03/13/3d-teknologia-saastaa-aikaa-materiaaleja-ja-vahentaa-ymparistokuormitusta-betonirakenteita-3d-tulostamalla/.
Luotola, J. 2023. Robotit rientävät rakennustyömaalle. Insinööriliitto; Insinööri-Lehti. Viitattu 30.7.2025 https://insinoori-lehti.fi/artikkelit/robotit-rientavat-rakennustyomaalle/.
Luukkonen, H. 2023. Tekoäly tulee rakennusalalle. Rakennusteollisuus ry. Viitattu 30.7.2025 https://rt.fi/tiedotteet-ja-uutiset/2023/06/tekoaly-tulee-rakennusalalle/.
Lyytinen, J. 2025. Pilottitehdastaan rakentava suomalaisyritys tähtää tuotteidensa hiilinegatiivisuudessa maailman kärkeen. Rakennuslehti. Viitattu 30.7.2025 https://www.rakennuslehti.fi/2025/05/pilottitehdastaan-rakentava-suomalaisyritys-tahtaa-tuotteidensa-hiilinegatiivisuudessa-maailman-karkeen/
Lyytinen, J. 2024. YIT palkkasi AI-asiantuntijan – ”Tekoäly auttaa meitä valitsemaan oikeat taistelut”. Rakennuslehti. Viitattu 30.7.2025 https://www.rakennuslehti.fi/2024/08/yit-palkkasi-ai-asiantuntijan-tekoaly-auttaa-meita-valitsemaan-oikeat-taistelut/.
Lyytinen, J. 2023. Voikkaalle pystytetty moduulitehdas hyödyntää betonia, terästä ja puuta – ”Aika uniikki juttu”. Rakennuslehti. Viitattu 30.7.2025 https://www.rakennuslehti.fi/2023/05/voikkaalle-pystytetty-moduulitehdas-hyodyntaa-betonia-terasta-ja-puuta-aika-uniikki-juttu/.
Lyytinen, J. 2022. Suomessa on liian vähän elementtitehtaita, jotta moduulirakentaminen lähtisi lentoon. Rakennuslehti. Viitattu 30.7.2025 https://www.rakennuslehti.fi/2022/02/suomessa-on-liian-vahan-elementtitehtaita-jotta-moduulirakentaminen-lahtisi-lentoon/.
Lättilä, H. 2024. ”Kaikki lähtee vakioinnista” – Uusi tehdas pystyy tekemään yhden moduulin kokoonpanon tunnissa. Rakennuslehti. Viitattu 30.7.2025 https://www.rakennuslehti.fi/2024/02/kaikki-lahtee-vakioinnista-uusi-tehdas-pystyy-tekemaan-yhden-moduulin-kokoonpanon-tunnissa/.
Meta 2024. Mitä ovat virtuaalitodellisuuden sekä lisätyn ja yhdistetyn todellisuuden erot? Viitattu 30.7.2025 https://forwork.meta.com/fi/blog/difference-between-vr-ar-and-mr/.
Metroc 2024. Rakennusalan trendit 2024 ja mitä odottaa vuonna 2025. Viitattu 30.7.2025 https://metroc.ai/materiaalit/rakennusalan-trendit-2024-ja-mita-odottaa-vuonna-2025/.
Microsoft. Mitä älykaupungit ovat? Viitattu 30.7.2025 https://www.microsoft.com/fi-fi/industry/government/resources/smart-cities.
Mutanen, A. 2025. Tutkimus: Puolet ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä voisi pakata rakennuksiin – ”Odotukset ovat valtavia”. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.7.2025 https://www.hs.fi/tiede/art-2000010949093.html.
Puolakka, M. 2023. Robottikoira pärjää rakennustyömailla nyt jo hanslankarin hommissa – Näin se pärjäsi tarkkuutta vaativassa työssä. Apu. Viitattu 30.7.2025 https://www.apu.fi/artikkelit/robottikoira-spot-toissa-rakennustyomaalla-nain-se-suoriutuu.
Rakennusteollisuus RT 2024a. Tekoäly rakennusalalla. Viitattu 30.7.2025 https://rt.fi/tietoa-alasta/rakentamisen-kehittaminen/digitalisaatio-ja-uudet-teknologiat/tekoaly-rakennusalalla/.
Rakennusteollisuus RT 2024b. Kiertotalous rakentamisessa. Viitattu 30.7.2025 https://rt.fi/tietoa-alasta/ymparisto-ja-ilmasto/kiertotalous-rakentamisessa/.
RTS Rakennustietosäätiö 2025. Tekoälyn eettinen pelikirja 2.0. Viitattu 30.7.2025 https://www.rts.fi/verkkojulkaisut/tekoalyn-pelikirja/.
Smeds, O. 2024. Näin tekoäly voi muuttaa rakennusalaa – parempia ratkaisuja halvemmalla ja nopeammin. Rakennuslehti. Viitattu 30.7.2025 https://www.rakennuslehti.fi/2024/04/nain-tekoaly-voi-muuttaa-rakennusalaa-parempia-ratkaisuja-halvemmalla-ja-nopeammin/.
Sormunen, T. 2024. Hiilineutraaliustyötä Lahdessa – purkumateriaalit puristuivat julkiskalusteiksi. Rakennuslehti. Viitattu 30.7.2025 https://www.rakennuslehti.fi/2024/11/hiilineutraaliustyota-lahdessa-purkumateriaalit-puristuivat-julkiskalusteiksi/
Tampere 2025. Mikä on älykaupunki? Viitattu 30.7.2025 https://www.tampere.fi/alykas-tampere/mika-alykaupunki.
Tapaturmavakuutuskeskus TVK 2025. Työtapaturmien lukumäärä kasvoi ja taajuustaso nousi vuonna 2024. Viitattu 30.7.2025 https://www.tyotapaturmatieto.fi/julkaisu/tyotapaturmatietopalvelu/3990
Vuorinen, P. & Vuoripuro, M. 2025. Rakennusteollisuus vähentää päästöjään – rakentamisen osuus alle 6,5 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Rakennusteollisuus RT ry. Viitattu 30.7.2025 https://rt.fi/artikkelit/2025/05/rakennusteollisuus-vahentaa-paastojaan-rakentamisen-osuus-alle-65-prosenttia-suomen-kokonaispaastoista/.
Wallenius, D. 2021. Tietomallin lisätty todellisuus helpottaa työmaan arkea – Erityisesti siitä on apua, kun rakennetaan uutta valmiiden rakenteiden rinnalle. Rakennuslehti. Viitattu 30.7.2025 https://www.rakennuslehti.fi/2021/08/lisatty-todellisyys-tuo-tietomallin-osaksi-todellisuutta-erityisesti-siita-on-apua-tyomailla-joilla-rakennetaan-uutta-valmiiden-rakenteiden-rinnalle/.
Ympäristöministeriö 2025 a. Vähähiilinen rakentaminen. Viitattu 30.7.2025 https://ym.fi/vahahiilinen-rakentaminen.
Ympäristöministeriö 2025 c. Rakennusten energiatehokkuus. Viitattu 30.7.2025 https://ym.fi/rakennusten-energiatehokkuus.
Ympäristöministeriö 2025 c. Rakentamisen kiertotalous. Viitattu 30.7.2025 https://ym.fi/rakentamisen-kiertotalous.
Henna Honka-Hiltunen, projektityöntekijä, Lapin ammattikorkeakoulu
