Kilpailuetua ympäristöjohtamisella

Lainsäädäntö tiukkenee, ympäristö kuormittuu, resursseja käytetään tehottomasti, ilmasto muuttuu ja ekosysteemit heikkenevät – nämä ja monta muuta seikkaa ovat johtaneet siihen, että yrityksiin kohdistuvat odotukset ovat kasvaneet. Yrityksiltä odotetaan enemmän läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä. Ympäristöjohtaminen edistää ympäristöä koskevia kestävän kehityksen tavoitteita, joilla turvataan uusiutumattomien luonnonvarojen riittävyyttä myös tuleville sukupolville sekä pyritään säilyttämään luonnonjärjestelmien toiminta- ja kantokykyä myös tulevaisuuteen.

Ympäristöjohtamisella sovitetaan ympäristöasioiden hoito osaksi liiketoimintaa, niin että ympäristön, yhteiskunnan ja talouden välille löytyy tasapaino. Yrityksen toimintaa hallitaan edistämällä ympäristönsuojelullisten tavoitteiden lisäksi eko- ja kustannustehokkuutta sekä vähentämällä toiminnan, palveluiden ja tuotteiden elinkaaren aikaisia ympäristöhaittoja.

Ympäristöjohtamisella voidaan saavuttaa myös selkeää kilpailuetua. Lähestulkoon aina ympäristöteot säästävät rahaa ja tehostavat toimintaa, kun taas runsaat päästöt ja jätteet viestittävät siitä, että resursseja käytetään tehottomasti. Ympäristöystävälliset toimintatavat saavat aikaan vähemmästä enemmän, jolloin yritystoiminta ja tuottavuus voivat kasvaa.

Ympäristöjärjestelmä

Ympäristöjärjestelmä toimii ympäristöjohtamisen apuna parantaen systemaattisesti organisaation ympäristöasioiden hallintaa ja edistäen samalla kestävän kehityksen ympäristötavoitteita. Ympäristöjärjestelmän avulla organisaatio rakentaa itselleen toimintaansa sopivan järjestelmän, jolla ylläpidetään ympäristöasioiden hoitoa, sitä jatkuvasti parantaen. Se sopii kaikenlaisiin organisaatioihin yrityksen koosta, toimialasta tai sektorista riippumatta.

Ympäristöjärjestelmässä määritellään muun muassa ne resurssit, prosessit ja menetelmät, joiden avulla organisaatio tavoittelee ympäristöpäämääriään ja parantaa ympäristönsuojelun tasoaan siten, että tasapaino yhteiskuntaan ja talouteen liittyvien tarpeiden kanssa säilytetään. Järjestelmää rakennettaessa tarkastellaan kaikkia organisaation toimintoihin, tuotteisiin ja palveluihin liittyviä ympäristövaikutuksia, kuten ilman, veden ja maaperän saastumista, veden käyttöä, jätehuoltoa, ilmastonmuutoksen lieventämistä ja siihen sopeutumista, raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä resurssitehokkuutta. Ympäristöjärjestelmä organisoi yrityksen toimintaa, joten sitä on seurattava ja katselmoitava säännöllisesti, jotta myös muuttuvat asiat tulisi huomioitua toiminnan parantamiseksi.


Aineisto

EkoPlan-hankkeessa rakennettiin ympäristöjärjestelmä puutuotealan yritykselle. Tässä esityksessä ISO 14001 ympäristöjärjestelmän vaatimuksia peilataan case-yrityksen kanssa tehtyihin ratkaisuihin.


EkoPlan-hankkeessa laadittiin case-esimerkki sisäisen laadunvalvonnan käsikirjasta, joka muodostaa pohjan yrityskohtaisille laadunvalvonnan kehityshankkeille ja CE-merkinnälle SFS-EN standardin sekä sen viitestandardien soveltamisalueilla.


EkoPlan-hankkeessa tuotettiin koulutusaineistoa yrityksille ympäristöjärjestelmään liittyen. Aineiston ensimmäinen osa käsittelee ympäristöjärjestelmän taustoja, periaatteita ja sen merkitystä yrityksille.


EkoPlan-hankkeessa tuotettiin koulutusaineistoa yrityksille ympäristöjärjestelmään liittyen. Aineiston toinen osa käsittelee ISO 14001 -standardin keskeistä sisältöä sekä ympäristöjärjestelmän rakentamisen vaiheita.


EkoPlan-hankkeessa laadittiin case-esimerkki puutuoteteollisuudessa operoivan kohdeyrityksen tuotantotoimintaan (tehdas) kuuluvan ympäristönhallinnan toimintakäsikirjan sisällöstä.


Lean

Liiketoiminnan vieminen kohti ympäristöystävällisempää toimintaa voi olla kilpailukykyistä ja kustannustehokasta. Sen osoittaa Lean-johtaminen, jonka päämääränä on karsia kaikki turha prosesseista pois. Lean perustuu asiakaslähtöisyyteen, jatkuvaan parantamiseen ja ihmisten kunnioittamiseen.

Jatkuvaan parantamiseen voidaan liittää kaikki prosessit ja ongelmanratkaisumenetelmät, joiden avulla kuljetaan kohti yhteistä isoa päämäärää. Toiminnan ytimessä on etsiä asiakkaalle arvoa tuottamattomia hukkatekijöitä ja karsia ne pois. Huonot ympäristövaikutukset perustuvat Lean-hukkatekijöihin, jotka kustannuksien ja tehottomuuden ohella lisäävät myös päästöjä ja jätteitä. Poistamalla erilaisia tilankäyttöä tai ylimääräistä aikaa vieviä tekijöitä, kuten varastoja, turhaa prosessointia ja kuljetuksia, saadaan vähennettyä energiankäyttöä, jolloin myös päästöt vähenevät. Tehokkaalla materiaalien käytöllä puolestaan saadaan vähennettyä virheiden ja ylituotannon hukkatekijöitä jätteiden määrän samalla vähentyessä. 

Vaikka turhien ympäristövaikutuksien pääsyyllisiä ovatkin hukkatekijät, niiden eliminoinnissa avainasemassa ovat ihmiset. Arvoa tuottavan työn tekijä tuntee työn ongelmat parhaiten ja näin ollen löytää niihin myös parhaat ratkaisut. Ihmisten kunnioitus osoitetaan tarjoamalla sekä fyysisesti että psykologisesti turvallista työympäristöä, jonka avulla sitoutetaan työntekijöitä. Työntekijöiden ohella ihmisten kunnioitus ulottuu niin asiakkaisiin kuin yhteistyökumppaneihinkin, vastuu otetaan koko yhteiskunnasta.

Aineisto

Tuuliainen, H. 2021. Opinnäytetyö. Lean-johtaminen ekologisen toiminnan edistäjänä



Lisätietoja hankkeesta

Hanke toteutetaan aikavälillä 1.9.2018 – 31.8.2021

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 269 320 €, josta Lapin liitto on myöntänyt Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja valtion rahoitusta 201 990 €. Hankkeen päätoteuttajana toimii Lapin Ammattikorkeakoulu.

Hankkeen yhteyshenkilöt

Projektipäällikkö: Mikko Vatanen, mikko.vatanen@lapinamk.fi

Projekti-insinööri: Heini Tuuliainen, heini.tuuliainen@lapinamk.fi