Uusi energiatehokkuus direktiivi pähkinänkuoressa (2022)
Uuden energiatehokkuusdirektiivin päätavoitteena on, että kaikki rakennukset EU-alueella ovat nollaemissiorakennuksia vuonna 2050. Tähän tavoitteeseen päästään kovilla uudisrakentamisen ohjauksella sekä olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuskorjauksilla.
- Kaikkien uusien rakennusten tulee olla nollaemissiorakennuksia vuodesta 2030 alkaen. Julkisissa rakennuksissa tämä on tavoitteena jo vuonna 2027.
- Suomessa energiatodistusjärjestelmä uudistetaan vuoteen 2025 mennessä. Tämä koskee lähinnä rakennusten luokitusta energiatodistuksissa.
- Komission ehdotuksessa jäsenmaat velvoitetaan korjaamaan heikoin 15 % omasta rakennuskannastaan parempaan energiatehokkuusluokkaan.
- Luokka G -> luokkaan F, muut kuin asuinrakennukset vuoteen 2027 mennessä, asuinrakennukset vuoteen 2030 mennessä2033 vuoteen mennessä F luokan rakennukset korjattava E-luokkaan.
- VTT:n arvion mukaan korjausta tarvitsee n. 35 % Suomen rakennuskannasta.
- Rakennusten korjauskustannukset arviolta 13,7 miljardia euroa vuoteen 2033 mennessä
- Päästöttömällä rakennuksella tarkoitetaan sellaista rakennusta, jonka energiatehokkuus on erittäin korkea ja rakennus tuottaa tarvitsemansa energian itse.
Asuinrakennusten laajamittaisissa korjaus- sekä uudisrakentamisessa täytyy valmistautua sähköautojen latauspisteiden asentamiseen. Tämä tehdään esikaapeloimalla mahdollinen latauspisteen asennus. Tämä koskee:
- yli 3 autopaikkaa omaavat rakennukset (voimassa olevassa asetuksessa yli 10 autopaikkaa)
Uudisrakentamisessa polkupyörillä tulee olla vähintään 2 pysäköintipaikkaa asuntoa kohden.
Automaatio ja ohjausjärjestelmän asentaminen tulee pakolliseksi ei-asuinrakennuksiin yli 70 kW nimellisteholtaan oleviin lämmitysjärjestelmiin tai yhdistetyn lämmitys- ja iv-järjestelmään.
Asuinrakennukset tulee varustaa jatkuvalla sähköisellä seurantatoiminnolla, jolla mitataan järjestelmien energiatehokkuutta sekä informoidaan omistajaa. Tämä tulee pakolliseksi kaikessa uudisrakentamisessa ja laajamittaisissa korjauksissa vuoden 2025 alussa. Koskee myös pientaloja.
Energiatehokkuusdirektiivi uudelleen muotoiltavaksi (2021)
Vuonna 2018 voimaan tullut ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVI (2018/44/EU) on tullut tiensä
päätökseen. Tämä direktiivi on lähetetty uudelleen muotoiltavaksi EU-komission toimesta.
14.7.2021 tehty ”Fit for 55” -ilmastopaketti toimii perustana uudelleen muotoiltavalle
Energiatehokkuusdirektiiville. Energiatehokkuusdirektiivin uudella ehdotuksella on vahvat siteet Fit for 55 -ilmastopaketin myöhemmin alla mainittaviin asiakohtiin
Fit for 55 ilmastopaketin taustalla on Euroopan Green Deal. Green Deal julkaistiin
11.12.2019. (A European Green Deal | European Commission (europa.eu)). Fit for 55 ilmastopaketin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 %
vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Fit for 55 ilmastopaketin pääkohdat ovat
seuraavat:
- EU:n päästökauppajärjestelmä (ETS), jossa hiilipäästöillä on niin sanotusti hinta. Tällä esityksellä kaupan piirissä olevia päästöoikeuksia vähennetään, jonka seurauksena päästöoikeuksien hinta tulee kasvamaan.
Päästökauppa – Energiavirasto
Päästöoikeuksien huutokauppa – Energiavirasto
- Jokaisen jäsenmaan päästökaupasta saamansa tulot tulisi käyttää ilmastoon ja energiaan liittyviin projekteihin. Tämä tarkoittaisi arviolta n. 380 M€/a. Tähän mennessä (28.8.2021) Suomi on saanut tuloja päästöoikeuksien huutokaupassa ~259 M€.
Lähde: Päästöoikeuksien huutokauppa – Energiavirasto päästöoikeuksien huutokaupat_2021-2030.
- Taakanjakoasetus, jolla tehdään kohdennettuja päästövähennystavoitteita jokaiselle jäsenmaalle erikseen, ottaen huomioon jäsenmaiden lähtökohdat.
- Maankäyttö, maa- ja metsätalous sektorilla tavoitteena on kasvattaa EU:n hiilinielua 310 Mt CO2. Tavoitteena on myös istuttaa 3 miljardia puuta EU-alueelle.
- Uusiutuvan energian direktiivi, jonka tarkoituksena on kasvattaa energiantuotannosta uusiutuvan energian osuutta 40 %:iin 2030 mennessä. Bioenergian käytölle luodaan kestävyyskriteerit puusta saatavan biomassan käyttöön. Uusiutuvien energialähteiden osuus Suomessa vuonna 2020 oli 40 % energian kokonaiskulutuksesta. Puuperäisillä polttoaineilla katettiin 28 % Suomen kokonaisenergiankulutuksesta, joka oli käytetyin energianlähde Suomessa.
Lähde: Bioenergia – Maa- ja metsätalousministeriö (mmm.fi)
- Energiatehokkuusdirektiivi, jonka tavoitteena on tehdä vuosittaiset sitovat energiankulutuksen vähennykset. Julkisen sektorin tulee saneerata 3 % kaikista omistamistaan kiinteistöistä.
- Vahvemmat CO2 -standardit kohti nollapäästöistä liikennettä. Tavoitteena on, että uusien autojen päästöt ovat laskeneet 55 % vuonna 2030 ja 100 % vuonna 2035. Tähän liittyy vahvasti myös vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri asetus, jolla velvoitetaan jäsenmaat laajentamaan sähköisten ajoneuvojen latausverkostoa. Liikenne tuottaa 30 % EU-alueen päästöistä (2019). Suomessa liikenteen päästöt vuonna 2020 olivat 22 % kaikista päästöistä 30 % energiasektorin päästöistä.
Lähteet:
Autojen hiilidioksidipäästöt: tietoa ja tilastoja | Ajankohtaista | Euroopan parlamentti (europa.eu)
Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2020 (tilastokeskus.fi)
- Aloitteet Lento- sekä meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi (ReFuelEU Aviation initiative ja FuelEU Maritime initiative).
- Energiavero direktiivin revisio, ehdotus:
Revision of the Energy Tax Directive | European Commission (europa.eu)
- Uutena aloitteena hiilitulli. Hiilitulli koskee EU-alueen ulkopuolelta tuotujen tuotteiden CO2 -päästöjä. Hiilitullin ajatuksena on, että hiilivuoto ei karkaa EU-alueen ulkopuolelle. Päästökaupan alaisten sektoreiden tuotteisiin lisättäisiin kyseessä oleva hiilitulli. Lisää informaatiota hiilitulleista seuraavista linkeistä:
Mepit: Hiilitulli tietyille tuontituotteille ilmastotavoitteen edistämiseksi | Ajankohtaista | Euroopan parlamentti (europa.eu)
Carbon border adjustment mechanism | European Commission (europa.eu)