Kestävyysraportoinnin työkalu on kehitetty vastaamaan yrityskentän kasvavaan tarpeeseen ymmärtää ja toteuttaa vastuullisuuteen liittyvää lainsäädäntöä. Lapin sosiaalinen kädenjälki -hankkeessa kehitetty sovellus syntyi ammattikorkeakoulun harjoittelijan työnä, ja sen tarkoituksena on tuoda kestävyysraportoinnin periaatteet lähemmäksi alueen pk-yrityksiä. Sovelluksen avulla yritykset voivat analysoida omaa toimintaansa sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta ja saada konkreettisia askelmerkkejä raportointivelvoitteiden täyttämiseen.
ACTIVE-hankkeen puitteissa sovellukselle luotiin testausympäristö, ja sen toimivuutta testattiin yhteistyössä yrityskentällä. Testauksen tuloksena sovellusta kehitetään edelleen, jotta se vastaisi paremmin käyttäjien tarpeisiin ja tarjoaisi mahdollisimman hyödyllistä tietoa kestävyysraportoinnin tueksi.
Sovellus hyödyntää tekoälyä, avointa dataa ja käyttäjän antamia tietoja muodostaakseen organisaatiokohtaisen analyysin, joka perustuu ESRS-raportointiviitekehykseen. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuksista ja tarjota työkalu, joka tukee yrityksiä vastuullisuuden kehittämisessä.
Tausta ja tavoitteet
Kestävyysraportointi on noussut keskeiseksi osaksi yritysten strategista johtamista. EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) ja siihen liittyvät ESRS-standardit asettavat vaatimuksia yrityksille raportoida vastuullisuustoimistaan läpinäkyvästi ja kattavasti. Monet pk-yritykset kokevat kuitenkin raportointivaatimukset monimutkaisiksi ja vaikeasti lähestyttäviksi.
Lapin sosiaalinen kädenjälki -hankkeen tavoitteena oli kehittää työkalu, joka madaltaa kynnystä kestävyysraportointiin. Sovellus keskittyy erityisesti sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuksiin, jotka ESRS-standardit määrittelevät neljän osa-alueen kautta: oma työvoima (S1), arvoketjun työntekijät (S2), vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (S3) ja tuotteiden sekä palvelujen loppukäyttäjät (S4).
Sovelluksen avulla yritys voi arvioida omaa toimintaansa näiden osa-alueiden näkökulmasta ja saada tekoälyn tuottaman analyysin, joka perustuu käyttäjän antamiin tietoihin ja avoimeen dataan. Tavoitteena on tarjota yrityksille konkreettinen työkalu, joka auttaa hahmottamaan nykytilannetta ja suunnittelemaan kehittämistoimia. ACTIVE-hankkeen testausvaiheessa sovellusta pilotoitiin yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Testauksen tulokset osoittivat, että sovellus tarjoaa arvokasta tukea erityisesti niille yrityksille, joilla ei ole aiempaa kokemusta kestävyysraportoinnista. Sovelluksen kehitystyö jatkuu saadun palautteen pohjalta, ja tavoitteena on julkaista entistä käyttäjäystävällisempi versio, joka palvelee laajasti Lapin alueen yrityskenttää.
Tekniikka ja teknologia
Sovellus on rakennettu modernien web-teknologioiden avulla, ja sen arkkitehtuuri koostuu seuraavista komponenteista:
- Frontend: Vue.js 3 + Vite, TailwindCSS
- Backend: Python 3.12, Flask 3.1.0
- Palvelin: Azure
- Tekoäly: Google Gemini 2.0-flash
Frontendin logiikka on keskitetty lomake.vue-tiedostoon, jossa määritellään lomakkeiden kentät, monivalinnat ja tekstikentät generatiivisesti. Kenttien hallinta tapahtuu taulukoiden QuantitativeFields ja radioGroups avulla, joita voidaan helposti muokata tarpeen mukaan. Käyttäjän syöttämät tiedot tallennetaan formData-muuttujaan, mikä mahdollistaa selkeän ja hallitun datan käsittelyn.
Sovellus hyödyntää YTJ:n rajapintaa yrityksen perustietojen hakemiseen Y-tunnuksen perusteella. Tämä ei ole pakollinen ominaisuus, mutta se tarjoaa lisäarvoa analyysin tarkentamisessa. Analyysin eteneminen tapahtuu vaiheittain: ensin kerätään perustiedot, sitten lisäkysymykset aktivoidaan showAdditionalQuestionsBool-muuttujan avulla. Kun kaikki kentät on täytetty, käyttäjä voi esikatsella analyysiä ja lähettää sen tekoälylle, joka palauttaa vastauksen backendin kautta.
Tuotemuotoilu ja digitaalinen design
Sovelluksen muotoilussa on keskitytty erityisesti käytettävyyteen ja selkeyteen. Käyttöliittymä on suunniteltu niin, että käyttäjä ohjataan vaiheittain läpi analyysin, eikä yksittäinen näkymä kuormita liikaa. TailwindCSS:n avulla on toteutettu responsiivinen ja visuaalisesti miellyttävä ulkoasu, joka toimii eri päätelaitteilla.
Muotoiluprosessi alkoi käyttäjäpolun määrittelystä: mitä tietoja käyttäjän tulee antaa, missä järjestyksessä, ja miten tekoälyä hyödynnetään analyysin tuottamisessa. Käyttöliittymässä on huomioitu myös virheiden käsittely ja palautteen antaminen käyttäjälle, jotta käyttökokemus olisi mahdollisimman sujuva.
Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että sovellus ei vaadi teknistä osaamista käyttäjältä. Lomakkeet ovat selkeitä, ja jokainen kenttä on varustettu ohjetekstillä. Esikatselutoiminto mahdollistaa sen, että käyttäjä voi tarkistaa syöttämänsä tiedot ennen analyysin lähettämistä.
Designin iterointi tapahtui testausvaiheen aikana, jolloin saatiin palautetta oikeilta käyttäjiltä. Tämän pohjalta tehtiin muutoksia mm. kenttien järjestykseen, ohjeistuksiin ja visuaalisiin elementteihin. Sovelluksen seuraavassa versiossa pyritään edelleen parantamaan saavutettavuutta ja laajentamaan analyysin tulosten visualisointia.
Making of -kuvia
ACTIVE-hanke toteutetaan aikavälillä 1.2.2024 – 28.2.2026.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 1 211 190 €, josta Euroopan unionin tukea on 968 946 €. Rahoituksen myöntäjänä toimii Lapin liitto.
