Menetelmä pienten sarjojen annosteluun
Lapin luonto on pullollaan luonnonmukaisia raaka-aineita kuten marjoja, sieniä ja erilaisia villiyrttejä. Luonnontuotteita hyödyntäviä elintarvikealan yrityksiä on laaja kirjo aina pienistä yhden hengen yrityksistä isompiin teollisesti luonnon raaka-aineita hyödyntäviin yrityksiin. Savukoskelaisessa MettänMaku -yrityksessä yrittäjä Tuuli Rautava on tunnistanut toiminnan kehittämisessä pullonkaulaksi pakkaamisen ja ennen kaikkea siihen liittyvän annostelun. Pakkaukseen liittyviä ratkaisuja on markkinoilla paljon. Kuitenkin tarjonta soveltuu enimmäkseen suuremman kokoluokan ja enemmän teollisten yritysten toimintaan. Luonnontuotealan liiketoiminnan taustalla on kuitenkin piilevä tarve, koska pelkästään Lapissa on noin 50 luonnontuotealan yritystä ja vielä huomattavasti enemmän elintarvikealan yrityksiä, joista suurin osa mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle viisi henkilöä. Alueella on myös aktiivinen toimijaverkosto, joka osaltaan tukee elintarvikealan alueellista kehitystä ja pyrkii löytämään synergiaa erilaisten yritysten kesken. Yksinään yrittäjä on markkinoiden armoilla, mutta yhdistämällä voimia on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi hintamekanismiin ja tuotteiden modifiointiin. Tähän taustaan peilaten TEQUlla lähdettiin kehittämään hinnaltaan kohtuullista menetelmäprotoa, jolla saataisiin tehostettua pitkälti käsityönä tapahtuvaa tuotteiden pakkaustyötä. Menetelmän tavoitteena on varmistaa, että arvokkaista luonnon raaka-aineista tuotetut tuotteet saadaan annosteltua pussiin kustannustehokkaasti ja turvallisesti hygieenisuus huomioiden.
Annosteluprosessin kehitystyö
Elintarvikkeiden annosteluprosessin kehittämisessä tuli huomioida monia toimintaympäristöön, käytetävyyteen, raaka-aineisiin ja saatavuuteen liittyviä asioita. Jotta ratkaisu olisi käyttäjälle vähemmän kuormittava fyysisesti, sen tulisi vaatia vähemmän toistoja, eri vaiheita tai tarkkuutta vaativaa työtä. Optimoimalla näitä prosessia saataisiin myös tehostettua ja nopeutettua. Lisäksi pienyrittäjien annostelutyö tällä hetkellä voi sisältää paljon pään sisäistä työtä dokumentoinnin, laskennan ja muistamisen kautta. Näitä vähentämällä voitaisiin tukea käyttäjien henkistä jaksamista ja samalla parantaa myös annostelun luotettavuutta ja toistettavuutta.
Toimintaympäristö, eli pienyrittäjien usein hyödyntämät kotitalouskeittiöt ovat usein tilaltaan rajallisia, eikä joustavuutta erilaisille tilaratkaisuille ja investoinneille aina ole. Ratkaisun tuli siis olla sellainen, joka mahtuisi myös pienempiin tiloihin eikä vaatisi suuria muutoksia nykyiseen kalustoon. Toimiessa elintarvikkeiden kanssa myös hygienia on ensiarvoisen tärkeää. Elintarvikkeen kanssa kosketuksissa olevien osien tuli olla elintarvikekelpoisesta materiaalista valmistettuja, eikä prosessi saanut vaarantaa lopputuotteen elintarvikekelpoisuutta.
Annosteltavan elintarvikkeen laatu, raekoko ja annosteltava määrä osana reseptiä myös vaikutti siihen, millaisia ratkaisuja annosteluun pystyttiin ideoimaan. Lisäksi yksi tärkeä käyttäjiltä noussut seikka oli huoltovarmuus. Pienyrittäjät saattavat toimia hyvinkin etäällä kaupunkikeskittymistä, joten mahdollinen laitteiden korjaus ja huolto voi olla hyvinkin haastavaa. Ratkaisun toivottiin siis olevan sellainen, jota yrittäjä itse voisi ylläpitää.
TEQUn kehittämät konseptit sisälsivät sekä uusia tuoteideoita, että menetelmä- ja prosessilähtöisiä ehdotuksia ratkaisemaan annostelun haasteita. Menetelmällisissä ehdotuksissa hyödynnettiin olemassa olevia tuotteita osana annostelua, suosien ratkaisuja, jotka olisi helppo ja kustannustehokasta pienyrittäjällä ottaa käyttöön. Valittu konsepti perustui tuotereseptin kunkin ainesosan tilavuusperusteiseen mittaamiseen ja annosten toistettavuuteen. Ratkaisu poistaisi punnituksen tarpeen osana prosessia, ja vähentäisi huomattavasti ajatustyön määrää osana annostelua. Ratkaisussa hyödynnettäisiin markkinoilta löytyviä annostelijoita oikeiden tilavuusannosten määrittämiseksi.
Tilavuusperusteisen prosessin käyttöönotto:
- Kullekin ainesosalle hankitaan annostelija.
- Ainesosalle haetaan tarvittavaa grammamäärää vastaava “optimiasetus” annostelijan eri annoskokoja kokeillen tai eri annostelijoiden annoskokoja testaten.
- Riippuen tarviiko määrää muuttaa reseptikohtaisesti, annoskoko voitaisiin joko jättää annostelijaan, dokumentoida vaihtoa varten tai ainesosaa olisi eri annoskoon annostelijoissa.
- Pussia pidelleen ja käyttäen aina aines/reseptikohtaisen annostelijan alla saataisiin aina tarvittava määrä ainesta helposti ilman punnitustarvetta.
Kuvitus: Adobe Stock
Annosteluprosessin prototypointi
Annostelijoiden toiminnassa tuli huomioida toistettavuus, jotta niitä voisi käyttää kaupalliseen pussitukseen. Lisäksi pussitettavan aineksen kokonaismäärän tuli olla vähintään sama kuin pussiin merkitty pakkauskoko.
Prototypoinnissa testattiin useita käsikäyttöisiä eri valmistajien annostelijoita. Jotkut mallit tarjosivat mahdollisuutta vaihtaa annoskokoa ja sisälsivät useita erikokoisia astioita. Annostelu itsessään tapahtui joko kahvaa pyörittämällä tai liikuttamalla kahvaa edestakaisin.
Testatut annostelijat toimivat parhaiten aineksille, joiden raekoko on pieni ja tarttuvuus itseensä vähäinen. Tällaisia aineksia ovat mm. panimosokeri ja puolukkalettujauhe. Testeissä näillä aineksilla annostelun variaatiokerroin, eli keskihajonnan suhde keskiarvoon, oli 1–2 %.
Ainesten raekoon suuretessa annostelijat tuottivat selvästi enemmän hajontaa. 35 cc mitta-astialla yhdellä annoksella kuivattujen perunasuikaleiden variaatiokerroin oli 18 % ja spagetin 9 %. Useammalla annoksella samalla laitteella kertoimet laskivat 6 ja 3 %:iin.
Lisäksi perunasuikaleet ja spagetti olivat sen verran kovia aineksia, etteivät annostelijoiden muoviset osat kestäneet niiden käsittelyä. Näiden ainesten annosteluun tarvittaisiin järeämpi ruostumattomasta teräksestä valmistettu laite.
Annosteluprosessia prototypoitiin osana Lapin ammattikorkeakoulun TEQU Hub-hanketta. TEQU Hub on julkinen kehityshanke, jonka tavoitteena on inspiroida lappilaisia yrityksiä kehittämään toimintaansa digitaalisuuden ja kestävän kehityksen teemoissa. Hanke toteutetaan Lapin liiton myöntämällä EAKR- ja valtion rahoituksella.
