Tässä osiossa opit, miten prototyypin testaus auttaa saamaan käyttäjäkokemuksia ja palautetta prototyypin oikeasta käyttökokemuksesta ja sen tuottamasta arvosta. Prototyypin testaaminen koeasiakkailla / koemarkkinoilla auttaa tunnistamaan, kuinka hyvin projektin alussa luotu prototyypin arvolupaus ja prototyyppi toimivat käytännössä. Osion arvioitu suoritusaika on 3 tuntia.
Tuotekehitys on jatkuvaa oppimista. Prototyypin kautta kerätty data, saatu asiakaspalaute ja oma havainnointi auttavat tunnistamaan, mitkä asiat prototyypissä toimivat ja mitä asioita tulisi seuraavalla kehityssyklillä parantaa. Kun prototyyppi on jalostettu markkinakelpoiseksi, alkaa asioiden konkretisointi, joka voi tarkoittaa esimerkiksi markkinoinnin suunnittelua ja markkinointiviestintämateriaalien suunnittelua ja toteuttamista. Lisäksi mukaan tulevat organisaation kouluttamiseen liittyvät asiat. Ratkaistavia asioita voivat olla esimerkiksi myyntiin, jakeluun, tuotantoon tai vaikkapa huoltoon liittyvät asiat. Tämän jälkeen vielä hiotaan tuotantoketjuun liittyvät yksityiskohdat, jonka jälkeen tuote mahdollisesti on siinä kunnossa, että se voidaan julkistaa markkinoille.
Kaupallistaminen on yrityksen toiminnan perusedellytyksiä. Kaupallistamisella tarkoitetaan yleensä sitä, että uusi tuotteistettu innovaatio saatetaan markkinoille ostettavassa ja myytävässä muodossa. Kaupallistamiseen liittyy läheisesti myös kehitetyn tuotteen / prototyypin tuotteistaminen, jossa tuotteen ominaisuudet on määritelty / vakioitu sekä testattu oikeassa käyttöympäristössä. Testausprosessissa on kerätty käyttäjäpalautetta, jonka jälkeen on tehty tarvittavat parannukset.
Kaupallistamisvaiheessa palataan ikään kuin samoihin asioihin, joita on alustavasti pohdittu jo tuotekonseptin / protoilun alkuvaiheessa. Matkan varrella on tullut testaamisen ja kokeilun myötä syvempää ymmärrystä tuotteen kyvystä vastata asiakastarpeisiin, todellisista markkinoista sekä siitä, miten tuotteella voidaan ansaita rahaa. Asiakashyödyt realisoituvat ja määräytyvät sillä perusteella, mitä uutta tai parempia vaihtoehtoisia ratkaisuja tuotteen avulla pystytään tuottamaan. Tässä vaiheessa hyödyt konkretisoituvat teknisten yksityiskohtien hyödyntämisestä myös tunnetasolle. Kehitetyssä tuotteessa on ulkoisten tekijöiden, kuten tekniikan tai muotoilun lisäksi henkisiä arvoja, jotka jäävät asiakkaan mieleen. Markkinoiden osalta kohderyhmät tarkentuvat perustelluiden arvioiden mukaisesti ja tuotteen kaupallistajan täytyy osoittaa konkreettisesti mitä hyötyä tuote tarjoaa juuri valitulle ryhmälle ja miksi tänä ryhmä on erityisen tärkeä.
Ansaintamallin määrittely (laajemmin voidaan puhua myös liiketoimintamallista) on kaupallistamisen ydin. Ansaintamalli on ikään kuin rakenne, jonka päällä strategiaa toteutetaan. Se on kuin yrityksen moottori, jossa määritellään miten kehitetyllä tuotteella tienataan rahaa ja se vastaa kysymyksiin mistä, milloin ja kuinka paljon tuotteesta maksetaan? Ansaintamallien tulisi olla kestäviä ja myöskin erottautuminen kilpailijoista on tärkeää. Perinteisesti ne ovat olleet hyvin tuotantokeskeisiä ja toiminto-perusteisia. Tällaisessa tapauksessa tuotteen kehittäjän ja yrittäjän rooli on ollut tuotannontekijöiden kokoaja ja kootun tuotteen myyjä markkinoille eli yksinkertaisesti myydään pelkää fyysistä tuotetta markkinoille. Nykyisin ansaintamallit ovat enemmän arvoketjuajattelun mukaisesti asiakaskeskeisiä ja lähtökohtana on se, että mitä arvoa liiketoiminta luo kokonaisuudessaan asiakkaalle. Esimerkkinä arvon tuotannosta voi olla esimerkiksi se, että fyysinen tuote myydään tai joskus jopa annetaan ilmaiseksi asiakkaalle ja sen kylkeen tehdään huoltosopimus, joka tuo tasaista kassavirtaa yritykselle pitkälle tulevaisuuteen. Ansaintamalleja on etenkin näin digitalisoitumisen aikakaudella lukuisia esimerkiksi tuntiveloitus, kiinteä hinta, jäsenyys jne. Yleisiä ovat myös lisensointi, jossa tuotetaan toisen yrityksen tuottamaa palvelua formaatin mukaisesti tai leasing / käyttöoikeus, jossa vuokrataan käyttöoikeus sovituksi ajaksi.
Kaikkia näitä tekijöitä ohjaavat tuotekehitysvaiheessa tehdyt päätökset, jotka voivat liittyä:
- Strategisiin valintoihin; asiakkaat, arvolupaus, kilpailijat, strategia, differointi jne.
- Arvoketju / arvoverkko; toimittajat, asiakassuhteet, informaatiovirrat jne.
- Arvon luominen; resurssit, prosessit, yrityksen toiminnot
- Arvon realisointi; kustannukset, rahoitustekijät, voitto
Katso seuraavaksi protoesittelyvideo Klapimaatista ja pohdi edellä läpikäytyjä tekijöitä. Valmistaudu vastaamaan osion lopussa esitettyihin kysymyksiin, jotka liittyvät videoon.
Tämän jälkeen on valmiudet tehdä päätös tuoteaihion lanseeramisesta markkinoille. Lanseeraus tarkoittaa uuden tuotteen esittelyä markkinoille. Lanseerauksen tavoitteena on aikaansaada onnistunut startti tuotteen menestykselle pidemmällä aikavälillä, mikä vaikuttaa myös pidemmällä tähtäimellä tuotteen myyntiin. Lanseerausprosessia suunniteltaessa on otettava huomioon, miten eri sidosryhmien edustajat hyötyvät yrityksen uudesta tuotteesta, ja onnistunut lanseeraus sisältää vastauksen tähän kysymykseen jokaiselle sidosryhmälle.
Lanseerauksen päävaiheet ja linkit tuotekehitykseen:
(Simula ym. 2010, 75)
Vaikka tuotekehitys ja kaupallistaminen ovat digitalisoitumisen myötä muuttuneet vuosien saatossa joustavampaan ja moniuloitteisempaan muotoon, niin peruskysymykset ovat pysyneet pitkälti samoina. Yksi peruskysymyksistä on se, että kaiken tämän toiminnan mahdollistamiseksi tarvitaan rahoitusta. Rahoitusmahdollisuuksia selvitettäessä pohdintaan nousevat seuraavat peruskysymykset:
- Mitkä ovat ne investointikohteet (tuotekehitys nähdään investointina), joihin on mahdollista saada rahoitusta?
- Mitkä ovat rahoituksen lähteet? Halutaanko toimia omalla pääomalla, omistajien sijoituksilla vai halutaanko mukaan ulkopuolista rahoitusta?
- Miten huolehditaan päivittäisen toiminnan rahoittamisesta? Rahojen on riitettävä myös päivittäisen toiminnan pyörittämiseen.
Kaupallistamiseen liittyviin toimenpiteisiin on mahdollista hakea rahoitusta useista eri lähteistä niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta.
Tyypillisimpiä rahoituslähteitä ovat:
- Ely-keskukset (www.ely-keskus.fi), joiden yritysten kehittämispalveluista on saatavilla asiantuntijuutta ja rahoitusta innovaatioiden kaupallistamiselle pk-yrityksille
- Business Finland (www.businessfinland.fi) tarjoaa erilaisia rahoitusmuotoja; esim. Tempo-rahoitus alle viisi vuotiaille yrityksille, jotka kohdentavat toimintojaan
- Keksintösäätiö (www.keksintosaatio.fi) tarjoaa pienille yrityksille ja yksityishenkilöille Apu+Raha -rahoitusta hankkeisiin, jossa idean esittäjällä on selkeä kehittämistavoite sekä tahto idean kaupallistamiseen
- Erilaiset joukkorahoitusalustat kuten Mesenaatti (www.mesenaatti.me) ja Invesdor (www.invesdor.fi) tarjoavat mahdollisuuksia asiantuntijaverkostojen hyödyntämiseen sekä rahoituskamppanjoita mm. yritysten kaupallistamishankkeisiin
Rahoitusasioita pohdittaessa kannattaa huomioida, että tuotekehitysinvestoinnit ovat yritykselle verotuksessa vähennettävää menoa. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan säädettiin laki, joka mahdollistaa lisävähennyksen verovuosina 2021-2025. Se suora verokannustin, jonka tarkoituksena on edistää elinkeino- ja maataloustoimintaa harjoittavien yritysten yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Lue lisää aiheesta verohallinnon sivulta.
Lähteet / lue lisää:
Parantainen, J. 2007. Tuotteistaminen – Rakenna palvelusta tuote 10 päivässä. Helsinki: Talentum
Simula, H.; Lehtimäki, T.; Salo, J. & Malinen, P. 2010. Uuden B2B-tuotteen menestyksekäs kaupallistaminen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.
Verohallinto 2023. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys verovuosina 2021-2025. Verkkosivusto. https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/90739/tutkimus–ja-kehitt%C3%A4mistoiminnan-lis%C3%A4v%C3%A4hennys-verovuosina-2021-2025/
Klikkaa “Take Quiz” ja vastaa monivalintakysymyksiin, joihin on yksi oikea vastausvaihtoehto!
Muista katsoa video alusta loppuun, niin pääset etenemään.