Tuoteideoita voi syntyä usealla tavalla. Tarpeita, kipukohtia, mahdollisuuksia ja etuja voi bongata vaikkapa asiakkailta, toimittajilta, omasta toiminnasta tai naapuritoimialoilta. Niiden perustana voi olla myös oma osaaminen, uuden teknologian tuottamat mahdollisuudet, uudet tutkimustietoon liittyvät tulokset tai vaikkapa ylimääräiset raaka-aineet (tämä ei ehkä hyvä lähtökohta). Kuitenkin kaiken pohjana tulisi olla liikeidea ja strategia, jolloin ideointi ja tuotekehitys muodostuvat suunnitelmallisemmaksi
Tuoteideaa pohdittaessa on hyvä pysähtyä miettimään hyvän tuotteen tunnusmerkkejä, joita ovat esimerkiksi:
- Tuote vastaa johonkin asiakkaalle relevanttiin tarpeeseen paremmin kuin markkinoilla olevat muut ratkaisut
- Tuote on markkinavetoinen ja sille on kysyntää
- Tuote vastaa aiemmin ratkaisemattomaan ongelmaan ja synnyttää näin uutta kysyntää
- Tuotteella on merkitystä nykyiselle tai uudelle yritykselle
- Tuote on mahdollista saada nopeasti markkinoille
- Rahoittajat ovat kiinnostuneita
Jos nämä hyvään tuotteeseen liitetyt ominaisuudet eivät mitenkään liity ideaan, niin tuoteidean työstäminen voi muodostua haasteelliseksi.
Parhaimmillaan tuoteideoita synnytetään yrityksen sisällä järjestelmällisesti esim. hyödyntäen tarkasti määriteltyä tuoteprosessia (product creation process), jonka vaiheet ovat:
1. Ideoiden keräys
- Yrityksen sisällä on kehitetty helppokäyttöinen ideoiden syöttömahdollisuus esim. intranettiin
2. Ideoiden katselmointi
- Ideat käsitellään säännöllisin väliajoin yhdessä niihin sidoksissa olevan henkilöstön kanssa. Ideoihin lisätään avainsanat ja niille luodaan käsittelystatus. Kaikki ideat kerätään tulevaisuutta varten tietokantaan. Ideoista keskustellaan, mutta vielä niitä ei arvioida yksityiskohtaisesti. Suurin osa ideoista kerääntyy odottamaan tähän vaiheeseen.
3. Ideoiden kehittäminen
- Hyväksytyt ideat viedään sopivan omistajan, kuten tiiminvetäjän organisoitavaksi. Laajemmat ideakokonaisuudet, joita ei voi kohdistaa, menevät esim. johtoryhmään.
4. Ideoiden arviointi
- Ideat siirtyvät tuoteprosessiin arvioitavaksi (uudet ominaisuudet, uudet tuotteet). Prosessi voi olla hyvinkin iteratiivinen ja ideoiden vaihe muuttua “taaksekin” päin prosessin aikana. Ideoista keskustellaan vapaasti ja annetaan perusteltuja kommentteja.
Ideoiden lähteitä:
Seuraavassa kuviossa on määritelty esimerkkejä, mistä ja miten uusia ideoita kannattaa kerätä
Tuoteideoiden synnyssä tärkeää on myös organisaation kyky mahdollistaa innovatiivinen ajattelu ja uusien ajatusten vieminen tuotekehitykseen. Organisaation kyvyssä tuottaa jatkuvasti kilpailukykyisiä tuotteita korostuu kolme aluetta, joita ovat inhimillinen pääoma, sisäiset rakenteet sekä ulkoiset rakenteet. Vasta näiden tekijöiden ollessa tasapainossa, voidaan puhua organisaation iskukyvystä tuottaa uusia tuotteita ja asiakasarvoa.
Inhimillinen pääoma
Oleellista on ymmärtää ja huomioida kaikkien organisaatiota palvelevien yksilöiden luovuus, osaaminen, tiedot, taidot ja kyvyt. Ratkaisevaa on heidän osaamisensa kytkeytyminen toisiinsa ja kyky muodostaa toimivia kokonaisuuksia.
Sisäiset rakenteet
Sisäiset rakenteet muodostuvat organisaation jäsenten keskinäisistä vuorovaikutussuhteista sekä niiden taustalla olevista yhteistyötä edistävistä järjestelmistä. Sisäiset rakenteet sisältävät myös organisaation toimintaa ja arkipäivää ohjaavia tekijöitä, joita ovat visio, strategiat, tavoitteet, kulttuuri, arvot, johtamistapa ja filosofia.
Ulkoiset rakenteet
Yrityksen toimintaa vaikuttavat aina myös ulkoiset tekijät, joita on järkevää hyödyntää ideoiden ja tarpeiden määrittelyn lähteinä uusia tuotteita kehitettäessä. Yrityksen ulkoinen toimintaympäristö, kuten asiakkaat ja palveluntuottajat ovat erittäin merkittäviä tekijöitä innovaatiokyvyn ja tuotekehityksen kehittämisessä. Asiakkaat päättävät onko meidän tuotteilla menestymismahdollisuuksia, joten heidän kokemuksiaan kannattaa kerätä systemaattisesti tuotekehityksen perustaksi erilaisten menetelmien kuten havainnoinnin tai haastattelujen avulla. Palveluntuottajat ovat myös avainasemassa, koska heillä voi olla syntynyt omien verkostoidensa kautta laajempaa toimialatietoa.
Tuoteidean lähtökohtahan oli, että joku keksii ne. Jokainen voi myös henkilökohtaisella tasolla saada oivalluksia ja niiden perusteella keksiä toimivia tuoteideoita. Kun maailmaa katselee avoimin mielin, niin monen näköisiä lähteitä ideoille varmastikin löytyy. Tässä muutamia idealähteitä: oma oivallus, puutteet markkinoilla / markkinarako, oma osaaminen ja ammattitaito, luonnon olosuhteet / matkailu, systemaattinen etsintä esim. yritysideapankeista, julkisten palveluiden yksityistäminen, harrastukset, koulutus, uuden teknologian hyväksikäyttö, ympäristön muutokset jne.
Kun ideoiden tuottamiseen on nähty vaivaa ja panostettu omia ja muiden resursseja, niin täytyy pohtia niiden kelvollisuutta. Ideahan ei sinänsä ole minkään arvoinen ennen kuin se toteutetaan tuotteen muodossa ja viedään markkinoille. Mistä sitten tunnistaa idean kelvollisuuden?
Seuraavassa muistilista, josta tunnistaa surkean idean:
- Idea ei kiinnosta luojaansa, eikä se vie hänen elämäänsä eteenpäin vaan päinvastoin.
- Se on monimutkainen.
- Se ei ratkaise ongelmaa, pikemminkin aiheuttaa uusia.
- Jos se on ammatillinen idea, siinä ei ole ansaintamekanismia.
- Idea on edellä aikaansa: ilmapiiri, tekniikka tai vastaavat eivät ole sille valmiita.
- Idea on myöhässä: samoja ideoita on toteutettu jo vaikka kuinka paljon.
- Se on tylsä, eikä juuri kukaan innostu siitä.
- Neuvonantajasi sanovat, että luovuta jo hyvä ihminen.
- Siihen ei voi tehdä toteuttamisaikataulua.
- Idean kehittäjällä ei ole vaadittavaa osaamista.
Käännetään edellinen positiiviseksi ajatteluksi ja kiteytetään laadukkaan idean määreet yhteenvetona:
Idean laatu
- Idean on oltava innostava
- Matka on pitkä ja ideaa täytyy jaksaa painaa eteenpäin
- Idean on oltava kaupallinen
- Koska ideasta on tarkoitus tulla työtä, sille täytyy löytyä markkina
- Idean toteuttajilla on oltava sopivaa osaamista
- Idean toteuttajien osaamisen täytyy kohdata itse idea
- Hyvä idea on yksinkertainen
- Jos ideaa ei voi esittää kahdeksalla sanalla, se on todennäköisesti liian monimutkainen
- Laadukas idea voi syntyä joko yksin tai tiimissä
- Yksin kehittäjän kannattaa kysyä ulkopuolinen mielipide, tiimissä tärkeää on huolehtia psykologisesta turvallisuudesta
Lähteet / lue lisää:
Hynninen, I. (2023) Toteuta ideasi. Docento. Jyväskylä
Porter, M.E. (1989) Competitive Strategy: Techniques for Analyzing Industries and Competitors. Free Press.
Solatie, J. & Mäkeläinen, M. (2013) Ideasta innovaaioksi – Luovuus hyötykäyttöön. Hansaprint Oy. Vantaa
Yliherva J. (2006) Tuottavuus, innovaatiokyky ja innovatiiviset hankinnat. Sitran raportteja 64. Edita Prima Oy. Helsinki
Yrittäjät 2023. Verkkosivusto. https://www.yrittajat.fi/
Klikkaa “Take Quiz” ja vastaa vapaasti avoimiin kysymyksiin!