Kohti vihreämpää tulevaisuutta hiilidioksidin talteenotolla ja hyötykäytöllä
Maapallon lämpötilan nouseminen ilmastonmuutoksen seurauksena vaikuttaa meistä jokaisen elämään. Yksi ensimmäisiä omia kosketuksiani aiheeseen oli yläkoulussa, kun kaikki koulunoppilaat kerättiin jumppasaliin katsomaan aiheesta kertovaa dokumenttia. Yleensä tällaiset kokokoulun yhteiset elokuvahetket olivat rentoa ajanvietettä ja hauskaa vaihtelua tunneilla istumiselle. Kyseisellä kertaa kävi toisin ja omat tunteet olivat lähinnä pelko ja epätoivo. Nykyisin suhtaudun aiheeseen paljon rauhallisemmin ja koen myös toivoa, että me ihmiskuntana keksisimme ratkaisuja voittaaksemme taistelun ilmastonmuutosta vastaan.
Ilmastonmuutoksen seurauksia ovat esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden kuten rankkasateiden ja kuumuusjaksojen yleistyminen, merenpinnan nouseminen napajäätiköiden sulaessa ja luonnon monimuotoisuutta köyhdyttävä luontokato. Ilmaston lämpenemisen vaikutuksia on jo nyt nähtävillä ja tulevaisuudessa seuraukset tulevat voimistumaan, jos maapallon keskilämpötila jatkaa nousemistaan. (European comission 2025.) Myös meillä Suomessa näkyy jo ilmastonmuutoksen vaikutukset esimerkiksi talvien muuttuessa lämpimämmiksi ja kuumien jaksojen yleistyessä (Ilmatieteenlaitos 2023). Ilmastonmuutoksen torjunta on yksi aikamme suurimmista haasteista ja vaatii välittömiä toimia (European Commission 2025).
Ilmastonmuutos ja hiilidioksidi – miksi päästöjen vähentäminen on tärkeää?
Ilmastonmuutoksen aiheuttajana toimivat kasvihuonekaasut, joista hiilidioksidi on yksi tunnetuimmista. Ilmakehässä on jo luontaisesti hiilidioksidia sen toimiessa luonnollisena kasvihuonekaasuna estäen lämmön karkaamista avaruuteen. Hiilidioksidin ansiosta maapallon lämpötila on elämälle suotuisa. (Ilmatieteen laitos.) Lisäksi kasvit tarvitsevat hiilidioksidin fotosynteesiin, joka tekee hiilidioksidista myös olennaisen osan luonnonkiertokulkua. Ongelmana on ihmisten toiminta, joka on lisännyt ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta huomattavasti. Vuonna 2023 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 51 prosenttia korkeampi verrattuna teollistumista edeltävään aikaan. Hiilidioksidi on yksi merkittävimmistä ihmisten tuottamista kasvihuonekaasuista ja ilmastonmuutoksen aiheuttajista. (Ilmatieteen laitos 2024.)
CCUS-teknologian rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa
Ilmastonmuutoksen torjunta ei onnistu ilman hiilidioksidin pääsyn rajoittamista ilmakehään ja ylimääräisen hiilidioksidin poistamista ilmakehästä. Tähän yhtenä mahdollisena ratkaisuna on CCUS (Carbon Capture, Utilisation and Storage) joka tarkoittaa hiilidioksidin talteenottoa, uudelleenkäyttöä ja varastointia. Tarkoituksena on siis kerätä esimerkiksi teollisuuden ja energiantuotannon poistokaasuista hiilidioksidi, ennen sen vapautumista ilmakehään. Kerätty hiilidioksidi tämän jälkeen joko käytettäisiin uudelleen tai varastoitaisiin. (IEA 2025.) Kyseessä on yksi lupaavimmista teknologisista ratkaisuista ilmastonmuutoksen torjunnassa, tarjoten mahdollisuuden vähentää päästöjä merkittävästi samalla hyödyntäen hiilidioksidia uusien tuotteiden valmistuksessa. Euroopan komissiossa on huomioitu CCUS potentiaali ja sitä pidetäänkin merkittävänä keinona saavuttaa EU:n alueen ilmastotavoitteet (European Commission).
CCUS:n toimivuuden kannalta haasteita tuottavat kuitenkin esimerkiksi kustannukset, infrastruktuuri ja korkea energian tarve. Hiilidioksidin talteen ottaminen savukaasuista vie vielä paljon energiaa, joka tekee siitä laitokselle kallista (Vairimaa 2023). Uusia teknologioita, jotka olisivat energiatehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä on kuitenkin kehitteillä. Talteen kerätty hiilidioksidi tulee kuljettaa joko uudelleenkäyttäjälle tai varastointialueelle, jos sitä ei pystytä hyödyntämään tuotantolaitoksen välittömässä läheisyydessä. CCUS tarvitseekin toimiakseen toimivan kuljetusinfrastruktuurin. Kuljetustapaan vaikuttaa pitkälti kuljetettavan hiilidioksidin määrä ja kuljetusmatka. Esimerkiksi tutkimusten mukaan suuria määriä hiilidioksidia on järkevää kuljettaa putkistoilla tai laivoilla. Tärkeää on kuitenkin luoda toimiva kuljetusjärjestelmä, joka yhdistää tehokkaasti sekä mahdollisimman ympäristöystävällisesti hiilidioksidin tuottajat, uudelleenkäyttäjät ja varastointialueet. (Global CCS Institute 2018; Kujanpää, L., Linjala, O. & Mäkikouri, S. 2024.)
Kerätty hiilidioksidi joko uudelleen käytetään tai varastoidaan. Uudelleen käyttämisessä tarvitaan innovaatioita ja osaamista luoda sellaisia tuotteita, joissa hiilidioksidi pysyy varastoituneena pitkän aikaa. Kalifornialaisen yliopiston tekemässä tutkimuksessa on arvioitu, että puolet ihmiskunnan vuosittain aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä voitaisiin sitoa rakennuksiin rakennusmateriaaleiden avulla. Esimerkiksi betoni ja tiili ovat rakennusmateriaaleja, jotka soveltuvat hiilidioksidin sitomiseen. (Mutanen 2025.) Kerätty hiilidioksidi, joka ei päädy uudelleenkäyttöön varastoidaan. Pysyviksi hiilidioksidivarastoiksi sopivat geologiset muodostumat kuten merenpohjan suolavesikerrostumat tai tyhjentyneet maakaasu- ja öljyesiintymät. (Suomen ympäristökeskus 2025.) Hiilidioksidin varastointi pitää hiilidioksidin poissa ilmakehästä, mutta ei tuota varsinaisesti muita hyötyjä. Teollisesta näkökulmasta hiilidioksidin varastointia voidaankin nähdä pelkkänä menoeränä. Hiilidioksidin uudelleenkäyttäminen voidaankin nähdä teollisuuden suhteen mielenkiintoisempana ratkaisuna. (Jaakkola 2022.)
Suomi ja hiilidioksidin uudelleenkäyttö
Meillä Suomessa ei ole hiilidioksidin varastointiin sopivia geologisia muodostumia, mutta Suomessa on paljon potentiaalia hiilidioksidin uudelleenkäyttämiseen. Meiltä löytyy kotimaasta teknologista osaamista hiilidioksidin talteen ottamiseen ja miksei myös osaamista kehittää uusia innovaatioita hiilidioksidin uudelleenkäyttöön. Hiilidioksidista valmistetuille tuotteille on jo nyt kysyntää Euroopassa ja globaalien markkinoiden ennustetaan tulevaisuudessa vain kasvavan. Hiilidioksidipäästöjä muodostuu ympärivuoden myös meillä Suomessa, joten hiilidioksidin riittävyys tuskin tulee olemaan ongelma ainakaan aluksi. (Mäkikoura yms. 2024.) Suomessa on meneillään, sekä suunnitteilla monia erilaisia CCUS-hankkeita. Esimerkiksi Carbonaide, Solar Foods ja Elementic ovat suomalaisia yrityksiä, joiden toimintaan liittyy hiilidioksidi.
Suomalaisia CCUS-innovaatioita
Hollolassa sijaitseva Carbonaide on yritys, joka on kehittänyt tekniikan, jolla hiilidioksidia voidaan hyödyntää betonin kovettumisvaiheessa. Carbonaiden kehittämä tekniikka puolittaa betonin valmistuksen hiilidioksidipäästöt verrattuna tavanomaisen betonin valmistamiseen. Tämän mahdollistaa betonin valmistus pienemmällä sementtimäärällä ja hiilidioksidin kivettäminen betoniin. Sementti on yksi maailman saastuttavimmista materiaaleista ja sementtiteollisuus yksinään aiheuttaa noin kahdeksan prosenttia kasvihuonekaasuista. Carbonaide myy patentoitua teknologiaansa jo olemassa oleville betonintuotantolinjoille sen sijaan, että rakentaisi omia tehtaita. Ensimmäiset kaupalliset sopimukset Suomessa on jo solmittu. Carbonaide on avannut myyntitoimiston Tukholmaan ja yrityksen katse on kohti kansainvälisiä markkinoita. (Viljanen 2025.)
Solar Foods on kehittänyt Soleiiniksi nimeämänsä proteiinijauheen, jota valmistetaan nappaamalla ilmasta hiilidioksidia ja vettä. Käytetyn menetelmän nimi on DAC eli Direct Air Capture. Ilmasta kerätty vesi puhdistetaan ja hajotetaan vedyksi ja hapeksi. Tämän jälkeen ilmasta saadut kaasut hiilidioksidi, vety ja happi ohjataan bioreaktoriin, jossa kasvatetaan maaperästä tarkoitusta varten valikoitua yksisoluista mikrobia. Valmistustapaa voidaan verrata viinin tekemiseen erona kuitenkin, että sokerin sijaan mikrobi syö hiilidioksidi- ja vetykuplia. Lopputuotteena saatava Soleiini on 65–70% proteiinia ja maun on kerrottu muistuttavan vehnäjauhoa. Jauheen valmistuksen hiilidioksidipäästöt jäävät vain sadasosaan lihantuotannosta. Soleiini on tällä hetkellä tutkimus- ja testausvaiheessa EU:n uuselintarvike hyväksyntää varten. (Kallio, Meling & Tuunanen 2025.) Singapore on ensimmäisenä maana vuonna 2022 antanut myyntiluvan Soleiinista valmistetuille tuotteille (Väisänen 2024). Yhdysvallat on antanut myyntiluvan Soleiinista valmistetuille tuotteille syyskuussa 2024 (Solar Foods 2024).
Elementic on kehittänyt rakennusmateriaalin, joka pohjautuu uusiutuviin luonnonmateriaaleihin ja sitoo tehokkaasti hiilidioksidia. Elementicin rakennusmateriaalissa hyödynnetään Biological Carbon Capture and Storage- menetelmää. Kyseinen menetelmä eroaa useista muista teknisistä hiilinieluratkaisuista siinä, että se ei hyödynnä kerättyä hiilidioksidia vaan on itsessään materiaalina lähes puhdasta hiiltä. Rakennusmateriaalissa hyödynnetään ligniiniä, joka on yksi puun pääkomponenteista ja sellunvalmistuksen sivutuote. Kun puu tai kasvi kasvaa sitoo se ilmasta itseensä hiilidioksidia hiilen muodossa ja iso osa tästä hiilestä pääty ligniiniin. Elementicin rakennusmateriaalissa hiili on peräisin suoraan sen biopohjaisista raaka-aineista ja se sidotaan kiinteään muotoon jo valmistusvaiheessa ennen kuin hiilidioksidi ehtii vapautua ilmakehään. Elementicin rakennusmateriaalista voidaan valmistaa tiiliä, paneeleja ja laattoja. Rakennusmateriaali on sopiva niin sisätiloihin kuin ulos julkisivuihin. Pilottitehdas on rakenteilla Lempäälään Pirkanmaalle. (Elementic 2025.)
Carbonaiden kehittämä teknologia ja Solar Foodsin Soleiini ovat vain pari esimerkkiä tuotteista, jotka hyödyntävät talteen kerättyä hiilidioksidia. Elementicin kehittämä tuote ei hyödynnä talteen otettua hiilidioksidia, mutta toimii itsessään hiilinieluna. Tuotteet ovat mielenkiintoisia esimerkkejä siitä, kuinka hiilidioksidia voidaan hyödyntää tuotteiden valmistamisessa. Hiilidioksidista voidaan uusiokäyttää myös esimerkiksi biopolttoaineiden, muovien ja kemikaalien valmistuksessa (VTT 2021).
Yhteenveto
Hiilidioksidin talteenotto, uudelleenkäyttö ja varastointi on merkittävä osa taistelua ilmastonmuutosta vastaan, vaikka se ei yksinään pystykään ratkaisemaan ongelmaa. Sen kehittäminen ja käyttöönotto voivat kuitenkin auttaa siirtymään kohti vähähiilistä taloutta, tukien samalla teollisuuden ja energiasektorin kestävää kehitystä. CCUS suhteen on paljon potentiaalia, joka pitäisi osata valjastaa käyttöön. Tarvitaan kuitenkin vielä investointeja, tutkimusta ja yhteistyötä, jotta CCUS saataisiin tehokkaaseen käyttöön ja apuun ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. On myös hyvä huomioida, että vaikka hiilidioksidin talteenotto, uudelleenkäyttö ja varastointi on hyvä ja merkittävä apukeino ilmastonmuutoksen vastaisissa taisteluissa, se ei saisi olla pääpainona. Tärkeää on lähtökohtaisesti vähentää muodostuvia päästöjä, sekä suojella luonnon omia hiilinieluja eli metsiä, meriä ja maaperää. (WWF.) Meidän tulee suojella maapalloamme nyt ennekuin on liian myöhäistä ja tähän CCUS voi toimia lisämahdollisuutena.
Lähteet
Elementic 2025. Läpimurto rakentamisessa: uusi suomalaismateriaali muuttaa rakennukset päästöjen lähteistä hiilivarastoiksi. STT Info. Viitattu 25.6.2025. https://www.sttinfo.fi/tiedote/71177348/lapimurto-rakentamisessa-uusi-suomalaismateriaali-muuttaa-rakennukset-paastojen-lahteista-hiilivarastoiksi?publisherId=69821323&lang=fi.
European Commission 2025. Consequenses of climate change. Viitattu 25.6.2025. https://climate.ec.europa.eu/climate-change/consequences-climate-change_en.
European Commission. The role of Industrial Carbon Management in climate policies. Viitattu 26.5.2025 https://climate.ec.europa.eu/eu-action/industrial-carbon-management/legislative-framework_en.
Global CCS Institute 2018. Transporting CO2. Viitattu 25.6.2025. https://www.globalccsinstitute.com/wp-content/uploads/2018/12/Global-CCS-Institute-Fact-Sheet_Transporting-CO2-1.pdf.
IEA 2025. Carbon Capture Utilisation and Storage. Viitattu 25.6.2025. https://www.iea.org/energy-system/carbon-capture-utilisation-and-storage#how-does-ccus-work.
Ilmatieteenlaitos 2024. Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä oli vuonna 2023 ennätyksellisen korkea. Viitattu 25.6.2025. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/28Wg7yFHmItLg96MyvMibL.
Ilmatieteen laitos 2023. Näin ilmastonmuutos näkyy Suomessa. Viitattu 25.6.2025. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/5KaRzesbqBjKp1MocorJIy.
Ilmatieteen laitos. Kasvihuoneilmiö ja ilmakehän koostumus. Ilmasto-opas.fi. Viitattu 25.6.2025 https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/kasvihuoneilmio-ja-ilmakehan-koostumus.
Jaakkola, H. 2022. Hiili talteen savukaasuista. Energia uutiset. Viitattu 25.6.2025. https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/tuotanto/hiili-talteen-savukaasuista.html.
Kallio, H., Meling, J. & Tuunanen, A. 2019. Tässäkö maailman ruokatuotannon pelastaja? Suomalaistutkijat taikovat proteiinia ilmasta sähkön avulla – näin se tapahtuu. Yle. Viitattu 25.6.2025. https://yle.fi/a/20-294344.
Kujanpää, L., Linjala, O. & Mäkikouri, S. 2024. Outlook of CO2 logistics in Finland for CCUS. Viitattu 25.6.2025. https://www.bioenergia.fi/wp-content/uploads/2024/10/PUBLIC-SUMMARY-REPORT-CO2-LOGISTICS_Bioenergiary-VTT-04-10-2024.pdf.
Mutanen, A. 2025. Tutkimus: Puolet ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä voisi pakata rakennuksiin – ”Odotukset ovat valtavia”. Helsingin Sanomat. Viitattu 25.6.2025. https://www.hs.fi/tiede/art-2000010949093.html.
Mäkikoura, S., Kujanpää, L., Lehtonen, J., Heikkinen, N., Linjala, O., Jutila, E., Koponen, K. & Reinikainen, M. 2024. Projektiraportti: Selvitys hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön kansallisesta ilmasto- ja talouspotentiaalista. Metsäteollisuus. Viitattu 25.6.2025.
Solar Foods 2024. Solar Foods launches Solein® in the United States. Viitattu 25.6.2025. https://solarfoods.com/solar-foods-launches-solein-in-the-united-states/.
Suomen ympäristökeskus 2025. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Ilmasto-opas.fi. Viitattu 25.6.2025. https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/hiilidioksidin-talteenotto-ja-varastointi.
Vairimaa, R. 2023. Sieppari tehtaanpiipussa — hiilidioksidin talteenotto auttaisi ilmastoa, mutta toistaiseksi se kuluttaa paljon energiaa. Helsingin Yliopisto. Viitattu 25.6.2025. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ilmastonmuutos/sieppari-tehtaanpiipussa-hiilidioksidin-talteenotto-auttaisi-ilmastoa-mutta-toistaiseksi-se-kuluttaa-paljon-energiaa.
Viljanen, M. 2025. Hiilidioksidia nielevää betonia – Carbonaide kasvaa kohti kansainvälisiä markkinoita. Teknologiateollisuus. Viitattu 25.6.2025. https://teknologiateollisuus.fi/hiilidioksidia-nielevaa-betonia-carbonaide-kasvaa-kohti-kansainvalisia-markkinoita/.
VTT 2021. Uusia tuotteita hiilidioksidista ja vedystä – Milloin ja miten? Viitattu 26.5.2025 https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/uusia-tuotteita-hiilidioksidista-ja-vedysta-milloin-ja-miten.
Väisänen, R. 2024. Suomessa kehitettiin proteiini, jolla voi korvata lihan ja kananmunan – vasta yksi maa antanut myyntiluvan. Yle. Viitattu 25.6.2025. https://yle.fi/a/74-20070331.
WWF. Ilmastokriisin ratkaisut. Viitattu 25.6.2025 https://wwf.fi/ratkaisut/ilmastokriisin-ratkaisut/.
Henna Honka-Hiltunen, projektityöntekijä, Lapin ammattikorkeakoulu
