Kiertotalousideiota Kemistä
Maapallon kantokyky on koetuksella, eikä se pysy nykyisen ylikulutuksen perässä. Suomalaisten ylikulutuspäivä oli tänä vuonna 6. huhtikuuta. Vastaavasti koko maailman ylikulutuspäivää on yleensä vietetty elokuussa. Ylikulutuspäivä on se päivä, kun laskennallisesti ihmisten ekologinen jalanjälki on ylittänyt maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja sekä käsitellä aiheutuneet kasvihuonepäästöt. Me suomalaiset siis kulutamme osamme luonnonvaroista vielä huomattavasti muun maailman keskiarvoa nopeammin. (WWF 2025.) Kiertotalous auttaa vastaamaan tähän ongelmaan tarjoamalla vaihtoehdon, jossa materiaali pysyy kierrossa, jätteet muuttuvat raaka-aineiksi ja talous voi kasvaa ympäristölle kestävällä tavalla. Tässä blogitekstissä otetaan selvää Lapin tämänhetkisestä tilanteesta kiertotalouden suhteen, sekä tutustutaan muutamaan mielenkiintoiseen ajatukseen kiertotalouteen ja vastuullisuuteen liittyen.
Lappi kiertotalouden edelläkävijänä
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok), jonka videohaastattelu tapahtumassa näytettiin, mielestä Lappi voi toimia esimerkkinä ja mallina muille kiertotaloudessa. Lappi on jo nyt tärkeässä roolissa kaivannaisteollisuuden kiertotalousratkaisuissa, mutta Multalan mielestä alueelta voisi tulla myös uusia kiertotalousratkaisuja. Esimerkiksi matkailussa ja palveluissa voisi olla parantamisen varaa ja miettimistä, miten kiertotalous voitaisiin tuoda osaksi liiketoimintaa. (Multala 2025.)
Lapin matkailu kasvaa vuosi vuodelta ja matkailun merkitys taloudelle ja työllisyydelle Lapin alueella on merkittävä. Kansainvälisesti verraten Lapin matkailu on jo nyt varsin kestävää ja vastuullista. Monet suurista matkailuyrityksistä ovat jo nyt hiilineutraaleja toiminnaltaan tai ainakin matkalla siihen. Myös matkailijat ovat nykyisin paljon valveutuneempia ympäristöasioissa ja tämän suhteen paljon kriittisempiä lomakohteen valinnassa. Kuitenkin kehitettävää Lapin alueen matkailussa kiertotalouden suhteen vielä on ja jotta matkailu voisi jatkaa kasvuaan kestävästi, tulisi myös kiertotalous ottaa yrityksissä paremmin huomioon. (Lapin liitto.) Näkisin myös itse, että Lappi voisi toimia matkailun kiertotalousratkaisuissa ja ekologisuudessa esimerkkinä muille. Lapin matkailun yksi vetovoimaisimmista tekijöistä on alueen arktinen luonto, sekä maailman puhtain ilma ja vesi. On meidän paikallisten, että matkailijoiden etu pitää Lapin luonnosta huolta.
Yksityisyrittäjästä kansainväliseksi kiertotalousosaajaksi
Tapojärven vt. toimitusjohtaja Mari Pilventö kertoi ”Miksi kaivospalveluyrityksestä kasvoi kansainvälinen kiertotalouden edelläkävijä?”. Tapojärvi Oy:n tarina on alkanut vuonna 1955 kun Esko Tapojärvi aloitti yritystoiminnan kuljetuspalveluiden parissa. Pilventö totesikin, että kiertotalous on ollut yrityksessä mukana jo alusta asti, koska Lapissa toimivalle yksityisyrittäjälle kierrättäminen ei ole ollut valinta vaan välttämättömyys. On ollut välttämätöntä miettiä tarkoin ennekuin heittää mitään pois ja uusiokäyttää kaikki mahdollisimman tehokkaasti. (Pilventö 2025.) Jonna Tiitinen, joka toimii pienyrittäjänä My Favorite Piecellä, totesi myöhemmin päivän aikana, että pienyrittäjät ovat omalla tavallaan kiertotalouden edelläkävijöitä. Pienyrittäjät ovat toimineet jo pitkään kierrättäen ja roskaa minimoiden, ennen kuin isot yritykset huomasivat, että kiertotaloudella voi säästää ja tehdä rahaa. (Tiitinen 2025.)
Kiertotalous ja vastuullisuus ovat itselleni tärkeitä aiheita, jotka ohjaavat kulutustottumuksiani. Osallistuinkin innolla ACEF2025-forum tapahtuman toiseen päivään 4.6. kuulemaan kiertotalouden uusista trendeistä ja ideoista. ACEF2025 eli Arctic Circular Economy Forum on kiertotalousforum, jonka tämän vuoden teemana oli Paremman bisneksen puolesta- enemmän yrityksille. Päivänohjelmassa oli mielenkiintoisia puheenvuoroja kiertotalouteen ja vastuullisuuteen liittyen. Forumin toinen päivä pidettiin Kemin Lumilinnassa. Seminaari alkoi yhdeksältä aamulla ja päivän isäntänä toimi Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila.
Tapojärvellä on 1980-luvulta asti mietitty, mitä sivuvirtakasoille voitaisiin tehdä ja miten niitä voitaisiin hyödyntää. Yrityksen tavoitteena on jättää maailma myös tuleville sukupolville elinkelpoisena, jotta myös tulevat sukupolvet voivat uida järvissä ja nauttia luonnon monimuotoisuudesta. Nykyisin Tapojärvi Oy:lla on parinkymmenen hengen TKI-tiimi, jonka työtä on kehittää kiertotalousideoita. Yrityksen kehittämät kiertotaloustuotteet muodostavat oman TapoEko tuoteperheen. TapoEko tuoteperheeseen kuuluu esimerkiksi betonituotteita, sementtiä ja kemiantuotteita. Tulevaisuudessa TapoEko tuoteperhettä on tarkoitus laajentaa ja tehdä myös korkeamman jalostusasteen tuotteita. Pilventö vertasi heidän TKI-tiimiänsä Pelle Pelottomiin, jotka ideoivat rohkeasti uusia innovaatioita. Vaikka kyseinen kehitystiimi ja sen toiminta on vain pieni osa koko Tapojärven toimintaa, kertoi Pilventö sen olevan heille tärkeä ja arvokas osa yritystä. (Pilventö 2025). Vertaus Pelle Pelottomiin oli hauska, mutta mielestäni myös kuvasi sitä, miten rohkeasti ja kannustavasti Tapojärvellä suhtaudutaan uusiin kiertotalousideoihin.
Proto kuukaudessa
Tapojärven jälkeen vuorossa oli meidän Lapin AMK:n projektipäällikkö Emilian Launne esittelemässä TEQU-konseptia ja EKOTEQU- hankkeessa toteutettua ReLog-prototyyppiä. Pienyrityksillä on monesti paljon erilaisia ideoita, mutta hyvin rajallisesti resursseja näiden kehittämiseen. TEQU-konseptin tarkoitus on nopeuttaa perinteistä korkeakoulujen TKI-toimintaa vastaamaan paremmin alueen yritysten tarpeisiin. TEQU:n EKOTEQU- hanke liittyy vahvasti kiertotalouteen, kun tarkoituksena on auttaa alueen PK-yrityksiä ratkaisemaan kiertotalouteen liittyvät ideat ja ongelmat julkisten prototyyppien avulla. ReLog-proton idea on alun perin tullut Tervolasta Vaaran Sahalta. Yritystä oli kiinnostanut, miten voitaisiin luoda uudenlainen, ekologinen välilamelli painumattomaan hirsituotteeseen hyödyntäen sahalla syntyviä sivuvirtoja. Uudenlaisella tuotteella saataisiin vähennettyä tukista syntyvää hukkaa ja lisätä jatkojalostusta osaksi toimintaa. Tästä voi lukea lisää ReLog-protosta. (Launne 2025.)
Kiertotalouskeskus pienten yritysten apuna
Meri-Lapin Keskuspesulan toimitusjohtaja Annaleena Laakso, Heiskasen liikenteen liikennöitsijä Timo Heiskanen, NET-Matkat toimitusjohtaja Matti Lehto ja Kiertotalouskeskuksen projektiasiantuntija Jani Mäläskä keskustelivat siitä, miten yritykset ovat hyötyneet Kiertotalouskeskuksen työstä. Kiertotalouskeskus on ollut kehittämässä Koulukyyti-sovellusta yhteistyössä liikennöintiyritysten kanssa. Heiskasen liikenne ja NET-Matkat ovat käyttäneet sovellusta ja kokeneet sen helpottaneen ja nopeuttaneen vanhempien kanssa yhteyden pitämistä ja vähentäneen turhia ajoja. Nykyisellään sovellus on kehitetty erityislasten koulukuljetuksia ajatellen, mutta jatkokehityksellä voitaisiin vastata myös muihin kuljetuksen ongelmiin. (Mäläskä, Laakso, Heiskanen & Lehto 2025.) Itse näkisin, että vastaavanlaista sovellusta voitaisiin hyödyntää myös matkailussa turistien kyydityksessä. Sovellus voisi vähentää turhia ajoja ja odotteluja kuljetukseen liittyen.
Meri-Lapin Keskuspesulan kanssa Kiertotalouskeskuksesta on ollut hyötyä, kun pesula halusi lähteä selvittämään miten pesulassa muodostunutta hukkalämpöä voitaisiin ottaa talteen ja hyödyntää. Pesulassa muodostuu valtavasti lämpöä erilaisten koneiden pyöriessä, joten olisi vain järkevää ottaa tätä hukkalämpöä hyötykäyttöön. Yritys on ollut mukana aiheeseen liittyvässä HULAP- Hukkalämmön hyödyntäminen Lapissa hankkeessa, josta on saatu hyviä tuloksia ja seuraavana vaiheena olisi viedä tuloksia käytäntöön. (Mäläskä, Laakso, Heiskanen & Lehto 2025.) Myös Lapin ammattikorkeakoulu ja TEQU on ollut mukana HULAP- hankkeessa. Lisää HULAP-hankkeesta voi lukea täältä.
Asiaa rohkeudesta ja vastuullisuudesta
Finlaysonin luovan johtajan Jukka Kurttilan puheenvuoron aiheena oli ”Voiko vastuullinen yritys menestyä- kannattaako rohkeus?”. Kurttila tunnettaan suorapuheisuudestaan ja esimerkiksi räväköistä TikTok- videoistaan, joita myös itse seuraan aktiivisesti. Hänen puheenvuoronsa oli jopa graafinen, mutta hyvin herättelevä. Kurttila laittoi varmasti kuuntelijat kyseenalaistamaan myös omia kulutusvalintojamme. Kuinka monia meistä kiinnostaa esimerkiksi ostamiemme tekstiilien alkuperä ja se millaisissa oloissa tekstiilit luodaan? Vai kiinnostaako kuluttajaa vastuullisuutta enemmän, että tuotteen kuviointi on kiva ja sointuu hyvin sisustukseen.
Finlaysonin missio on ”Kauneus lähtee sisältä” eli aidosti kauniit asiat ovat sitä myös sisältä päin eli kauniin ulkokuoren lisäksi tulee myös huomioida tuotteiden vastuullisuus, ekologisuus ja eettisyys. Kuitenkaan Kurttilan mukaan vastuullisuus harvemmin kiinnostaa ostajaa vaan kiertotaloudesta ja vastuullisuudesta pitääkin tehdä kuluttajaa innostavaa. Kurttila haastoikin kiertotalouden insinöörejä ja osaajia pohtimaan mieluummin arvoja ja merkitystä tuotteiden takana, kuin puhumaan asiakkaalle vastuullisuudesta ja luvuista. Arvoilla ja merkityksellä osutaan enemmän kuluttajan tunnepuoleen, harvat ovat kiinnostuneita pelkistä luvuista. Kurttila ja Finlayson ottavat myös herkästi kantaa sellaisiin asioihin, jotka kokevat vääryydeksi esimerkiksi Helsingin Sanomien kantaaottavien etusivun mainoksien kautta. Kurttilan mielestä yritys voikin olla kantaaottava ja ikävistäkin asioista pitää voida puhua ääneen. (Kurttila 2025.)
Finlaysonilla on myös uusi innovatiivinen ja mielenkiitoinen idea verkkokaupassa maksamisen suhteen. Finlaysonin verkkokaupassa voi maksaa ostoksensa nimittäin myös vanhalla käytetyllä elektroniikalla. Kurttila kertoi, että suomalaisissa talouksissa on keskimäärin 3000 euron arvosta vanhaa elektroniikkaa. Verkkokaupassa ostoksia tehdessä Finlaysonin kumppani antaa välittömästi arvion elektroniikan arvosta ja tätä voi hyödyntää ostoksia maksaessa. (Kurttila 2025.) Tämä Finlaysonin uusi maksutapa on hieno esimerkki kiertotaloudesta, siinä itselle hyödytön tavara vaihtuu itselle tarpeelliseen tuotteeseen. Tämä ostajalle turhaksi jäänyt elektroniikka hyödynnetään vastaavasti jatkokäytössä. Menestyvä kiertotalous tarvitsee myös toimivaa yhteistyötä yritysten välille. Finlaysonin uudessa maksamisen ideassa nojataan vahvasti yhteistyöhön, kun Finlaysonin yhteistyökumppani Fixably huoltaa laitteen valmiiksi uusiokäyttöön (Finlayson 2025).
Lopuksi
Kiertotalous kiinnostaa itseäni erityisesti sen vuoksi, että se luo ympäristön kannalta kestävämpiä tapoja elää ja toimia. Toivon, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus hengittää puhdasta ilmaa, juoda puhdasta vettä ja elää hyvinvoivassa maapallossa. Ei ole reilua ajatus, että tulevat sukupolvet joutuvat maksamaan hintaa tämän päivän ylikulutuksesta. Finlaysonin Kurttilaa lainaten, kiertotaloudessa ollaan hyvisten puolella. Seminaari oli inspiroiva ja ajatuksia herättävä. Mieleeni jäi varsinkin, kuinka kiertotaloudessa tarvitaan niitä luovia Pelle Pelottomia, jotka ajattelevat boksin ulkopuolella ja keksivät rohkeasti uusia ideoita, jotka eivät ole edes käyneet muiden mielessä. Kiertotalous vaatii luovuutta ja rohkeutta, mutta myös teknologista osaamista. Lisäksi tarvitaan kaupallista osaamista, että uudet kiertotalousideat saadaan markkinoille ja menestymään. Epäonnistumista ei kannata liikaa pelätä, vaan jokainen huono idea tai epäonnistunut kokeilu voi toimia oppituntina. Eihän taaperokaan opi kävelemään ilman kaatumista.
Lähteet
Finlayson 2025. Miten Flip1 toimii? Viitattu 25.6.2025 https://www.finlayson.fi/collections/flip1-maksutapa.
Kurttila, J. 2025. Voiko vastuullinen yritys menestyä- kannattaako rohkeus? ACEF Kiertotalousforum 2025.
Lapin liitto. Neljä puheenvuoroa vastuullisuudesta Lapin matkailussa. Lapland.fi. Viitattu 23.6.2025 https://www.lapland.fi/fi/business/nelja-puheenvuoroa-vastuullisuudesta-lapin-matkailussa/.
Launne, E. 2025. Ideasta liiketoiminnaksi: TEQU-konsepti ”proto kuukaudessa”. ACEF Kiertotalousforum 2025.
Multala, S. 2025. Miten Suomi elää Lapin teollisesta kiertotaloudesta? ACEF Kiertotalousforum 2025.
Mäläskä, J., Laakso, A., Heiskanen, T. & Lehto, M. 2025. Miten yritykset ovat hyötyneet Kiertotalouskeskuksen työstä? ACEF Kiertotalousforum 2025.
Pilventö, M. 2025. Miksi kaivospalveluyrityksestä kasvoi kansainvälinen kiertotalouden edelläkävijä? ACEF Kiertotalousforum 2025.
Tiitinen, J. 2025. Puhuja. ACEF Kiertotalousforum 2025.
WWF 2025. Ylikulutus. Viitattu 23.6.2025 https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/.
Henna Honka-Hiltunen, projektityöntekijä, Lapin ammattikorkeakoulu
