Katoaako ihmisyys somepöhinään? – Ajatuksia tulevaisuuden somemarkkinoinnista Followme Paris 2025 -tapahtuman inspiroimana
Laitat someen hauskan kuvan, mutta se saa paljon vähemmän tykkäyksiä kuin alunperin kuvittelit. Mieleesi hiipii epäilys: eikö kuvasi ollutkaan niin hauska kuin ajattelit sen olevan? Millaisia tunteita koet? Millaiset odotukset sinulla oli ja mihin odotuksesi perustuivat?
Olemme tänä päivän entistä riippuvaisempia puhelimiemme tarjoamasta sisällöstä, joka valikoituu meille erilaisten dataa räätälöivien kohdennustyökalujen avulla. Oli kyseessä sitten mainos, vaikuttajayhteistyö tai tavallisen ihmisen omaa henkilökohtaista elämää avaava postaus, kilpailevat nämä kaikki sisällöt samassa markkinassa samoista katsojista.
Tämän blogin tarkoituksena on avata ajatuksiamme siitä, miksi ja miten sosiaalisen median kulutus ja sisällöntuotanto on mahdollisesti muuttumassa, ja millaisena iso osa sisällöntuottajista kokee tämän algoritmien pyörittämän, miljoonien somemainosten täyttämän hektisen digitaalisen ympäristön. Avaamme myös ajatuksia siitä, miten tätä maailmaa kannattaisi lähestyä nykytiedon, pitkäjänteisen markkinoilla erottautumisen ja tulevaisuudennäkymien valossa.
Nämä ajatukset ja tämän blogin aiheet meille tarjoili Followme 2025 -tapahtuma, jossa TEQU:n sisällöntuottajat Neea Pauri ja Henna Harmoinen vierailivat marraskuun 2025 alussa. Matka toteutettiin osana Lapin ammattikorkeakoulun TEQU Hub -hanketta, joka toteutetaan Lapin liiton myöntämällä EAKR- ja valtion rahoituksella.
Followme:n näyttämönä toimi taiteilijoita jo monta vuosisataa inspiroinut upeasta arkkitehtuuristaan ja mahtavista museoistaan tunnettu Pariisi, jonka luova energia ja rakennusten seinistä tihkuvat historian kuiskaukset tekivät myös meihin lähtemättömän vaikutuksen.
Followme -tapahtuma järjestettiin tänä vuonna toista kertaa. Viimevuotinen tapahtuma oli tarkoitettu lähinnä ranskalaiselle kävijäkunnalle, mutta tänä vuonna tavoiteltiin myös kansainvälistä yleisöä. Tapahtuma on suunnattu vaikuttajamarkkinoinnin parissa töitä tekeville ammattilaisille: vaikuttajille ja muille sisällöntuottajille, sekä vaikuttajamarkkinointitoimistoille. Followme 2025 tarjosikin inspiroivaa sisältöä ja ajattelemisen aihetta modernin ja ketterän sisällöntuotannon mahdollisuuksista ja haasteista, sekä tulevaisuuden suuntaviivoista.
Algoritmikilpajuoksu johtaa tylsään sisältöön ja karkottaa katsojat
Olet varmasti huomannut muutoksen sosiaalisen median alustoillasi: profiilisi syöte (ts. fiidi), eli esimerkiksi Facebookin tai Instagramin niin sanottu etusivu on täynnä mainoksia tai alustan ehdottamaa sisältöä, kun taas ystäviesi ja muiden seuraamiesi tilien tuorein sisältö loistaa poissaolollaan. Suurimpien sosiaalisen median alustojen luonne on muuttunut viime vuosien aikana valtavasti – trendisisältö, lyhytvideot, mainokset ja vaikuttajat yritysyhteistöineen ovat vallanneet näyttämön. Sekä mainostajien, vaikuttajien, että yksityishenkilöiden sisältöjä käsitellään tässä blogissa suhteellisen samanarvoisina, sillä maksetun mainonnan, vaikuttajayhteistyön ja ihmisten omien postausten raja on katsojan kannalta muuttunut entistä häilyvämmäksi.
Meta on kertonut, että Facebookin ja Instagramin käyttäjät näkevät kokoajan vähemmän ystäviensä tuottamaa sisältöä – vuonna 2025 se oli Facebookissa 17% ja Instagramissa enää vain 7% kaikesta nähdystä sisällöstä (Bradley, Dixit ja Griffiths 2025). Tämä on osaltaan ollut mahdollisesti syynä siihen, että alustojen käyttö on vähentynyt.
Sosiaalisen median alustojen laskevaan suosioon ja somekuplan puhkeamiseen on ottanut kantaa John Burn-Murdochin kolumnissaan Financial Timesissa. Hänen mukaansa sosiaalisen median alustat ovat olleet tutkimuksen mukaan suosionsa huipulla vuonna 2022, ja siitä lähtien niiden käyttö on ollut vakaassa laskussa lähes joka puolella maailmaa, ja erityisen paljon laskee nuorten käyttäjien osuus. (Burn-Murdoch 2025) Artikkelin ajatuksia on jalostanut myös John Herrman: on totta, että osa sosiaalisen median alustoista menettää käyttäjiä, mutta yksityisemmät viestintäsovellukset kasvattavat suosiotaan. Ihmiset näyttävät siis etsivän mainossisällön sijaan aitoa vuorovaikutusta ja sitä, että heidän jakamansa sisältö pysyy heidän omassa hallinnassaan. (Herrman 2025)
Sosiaalisen median alkuperäinen ajatushan on ollut, että kuka tahansa voi tuottaa juuri sellaista sisältöä, kuin haluaa, ja voi vuorovaikuttaa ystäviensä sisällön kanssa. Tämän ajatuksen paluu – tai tarkoituksellinen palauttaminen – toistui useammassakin Followme:n puheenvuorossa.
Oli kyseessä sitten orgaanisesti eteen tuleva tai maksettu ja kohdennettu sisältö, sen näyttökertoja hallitsevat algoritmit: algoritmi päättää, mitä juuri sinä näet samalla kun se päättää, kenelle sinun julkaisemaasi sisältöä näytetään. Algoritmien mittarit eivät tällä hetkellä kykene välttämättä mittaamaan täysin sitä, mitä katsojat kaipaavat. Ja koska näyttää siltä, että käyttäjämäärät ovat vähenemässä eikä sosiaalisen median sisältöä ole olemassa ilman katsojia, on tämä algoritmien ja ehdotetun sisällön maailma hyvin todennäköisesti muuttumassa isosti – niin sisällöntuottajien itsensä kuin alustojenkin aloitteesta.
Kilpajuoksu aina kulloisenkin vallalla olevan algoritmin kanssa on ajanut tuottajat tuottamaan sisältöä, joka ei ole heille ominaista, totesivat osallistujat “Are you being well online?” -paneelikeskustelussa. Sisältö ei ole autenttista eikä tuottajiensa näköistä. Kun pyritään palvelemaan vain algoritmia, se johtaa keskenään samankaltaiseen sisältöön, jolloin myös katsojien kiinnostus lopahtaa. (Thak, D’Aboville 2025). Tämän on voinut jokainen käyttäjä huomata esimerkiksi Instagramin tai TikTokin tarjontaa selatessaan: trendikappale saattaa saman päivän aikana tulla vastaan kymmeniä kertoja, ja useammalla videolla on identtinen käsikirjoitus.
Lisäksi algoritmien tarjotessa katsojille vain sellaista sisältöä, josta he todennäköisesti pitävät, luo se niin sanottuja “kaikukammioita”. Katsojat törmäävät siis vain omien mieltymystensä mukaiseen ja niitä vahvistavaan sisältöön, mikä luo vääränlaisen illuusion oikeasta maailmasta. (Zaldivar 2025). Ihmisten autenttisuuden kokemus muodostuu myös epätäydellisyydestä ja vastakkainasetteluista, joita ihmiset harvemmin tietoisesti etsivät. Myös tästä syystä algoritmien tarjoama kuratoitu sisältö jää helposti yllätyksettömäksi ja valjuksi. Ei ole siis mikään ihme, että katsojat kyllästyvät.
Tähän ovat heränneet myös sosiaalisen median alustat. Bianca Strada Metalta nosti Followme:ssa esiin tavallisten käyttäjien tuottaman aidon sisällön tarpeen ja sen, että Metan algoritmit alkaisivat tulevaisuudessa suosia enemmän luovuutta, aitoa ihmisyyttä ja samaistuttavuutta. (Strada 2025) Tämä voisikin tarkoittaa sitä, että sosiaalisen median alustat alkavat suosia kertakäyttökatselun sijaan enemmän uskollista seuraajakuntaa, vahvempaa autenttista vuorovaikutteista reagointia ja pidempää ajanviettoa seuraamansa instanssin kanssa, kuten sosiaalisen median syntyajoilla oli tapana. Isojen brändien ja kiillotetun tyylin sijaan tämä pienten brändien, ihmisyyden ja aitojen tarinoiden kaipuu voikin tarkoittaa positiivisia näkymiä erityisesti lappilaisen elinkeinokentän digitaaliselle näkyvyydelle. Täältä Lapista jos mistä löytyy aitoja ja kiinnostavia tarinoita.
Sosiaalisen median KPI:t eli suorituskykymittarit, joita kannattaa tarkkailla, ovat myös muuttuneet radikaalisti. Tulevaisuudessa brändin luotettavuudella ja samaistuttavuudella tulee olemaan enemmän painoarvoa, kuin näyttökerroilla tai seuraajilla. Sisältö ja ilmiöt ovat merkityksellisiä, eivät niinkään erilaiset kikkailut seuraajamäärän kasvattamiseksi, jotka katsojat nykyään helposti myös tunnistavat ja kikkailut tunnistaessaan kokevat sisällön epäaidoksi (Von Mensenkampff 2025). Myös Joanne Okwu puhui tämän datan muutoksesta: konversioiden ja lojaaliuden mittaaminen on paljon järkevämpää, sillä se mittaa sisällön kiinnostavuutta paremmin kuin näyttökertojen laskeminen. (Okwu 2025).
Miten tästä kaikesta voisi ottaa oppia markkinointiviestintään sosiaalisessa mediassa? Ihmiset haluavat edelleen kuulla palveluista ja tuotteista, mutta kiinnostavasti, osana muuta kiinnostavaa sisältöä. Miten brändiä ja sen näkyvyyttä palvellaan parhaiten silloin, kun oma arvontuotto liittyy asiantuntijuuteen ja luovaan soveltamiseen, mutta algoritmit hallitsevat tätä maailmaa edelleen vahvasti? Entä miten tämä kaiken ohella voi varautua tulevaan?
Näin asiantuntijanäkökulmasta yllä olevaan peilaten parhaita tuloksia tuottavaa erilaista ja tuoretta sisältöä on mahdollista toteuttaa, kun ollaan uskollisia brändille, brändin äänelle ja itselleen, eikä sompailla eri vaatimusten perässä ilman suunnitelmaa. Jos seurataan vain ulkopuolelta tulevia, nopeasti muuttuvia trendejä, ei sisältö pysy autenttisena tai uskottavana. Tämän ajatuksen pitkäjänteiseen toteuttamiseen auttaa selkeä markkinointistrategia, eli sen ymmärrys, kenelle sisältöä tehdään ja miksi: mitä juuri sinun asiakkaasi tai katsojasi haluaa nähdä? Miten se voidaan muotoilla erottuvaksi viestiksi juuri sinun persoonallisen osaamisesi kautta?
Lisäksi on tunnettava toimintaympäristö monipuolisesti, jolloin on helpompaa tehdä erilaisia kokeiluja ja ottaa haltuun uusia sisältömuotoja. Tähän palettiin istuvat ne trendikikkailutkin paremmin – ne eivät ole päälle liimattuja, jos tuntee brändinsä ja tietää, mikä keino sopii minnekin. On myös ymmärrettävä tulevaisuuden mittareita – ilmiötä on haastavaa mitata, ennen kuin se tapahtuu. Ja jotta se tapahtuu, tulee tapahtua paljon asioita, joita ei välttämättä voi aukottomasti mitata. Omaan tekemiseensä on vain uskottava.
Hektisessä ja alati muuttuvassa mainonnan maailmassa kiinnostavan sisällön tuottaminen vaatiikin siis rutkasti sekä ammattitaitoa että luovuutta. Luovuus, ideointi ja soveltaminen kysyy aivoilta ja jaksamiselta tilaa. Miten tämä nopeuden ja luovuuden yhteispeli saadaan toimimaan sekä sisällöntuottajalle kestävästi että katsojia palvelevasti? Vastaus on sosiaalisen median luonteen tiedostaminen, sekä ihmisyyden ymmärrys.
Hektinen somemaailma vaatii jatkuvaa reagointia
Miten käyttäjä, ihminen, sitten oikein voi sosiaalisessa mediassa?
Sosiaalisen median vaikutus sen käyttäjien mielenterveyteen on puhuttanut jo pitkään. Jatkuvasti vaihtuvat sisällöt koukuttavat ja somessa esitetty siloteltu kuva todellisuudesta aiheuttaa ahdistusta erityisesti nuorissa. Tutkimusnäyttöä löytyykin jo runsaasti sen osalta, että osalla nuorista some voi lisätä psyykkistä oireilua, varsinkin jos somen käyttö on runsasta. Vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin esimerkiksi, että selfieiden ottaminen ja postaaminen vaikutti laskevasti nuorten naisten hyvinvointiin ja itseluottamukseen. (Haikola 2021) Metan teettämässä tutkimuksessa vuonna 2020 paljastui taas, että Facebookin käytön lopettaminen viikoksi näkyi vähentyneinä masennuksen, ahdistuksen, yksinäisyyden ja sosiaalisen vertailun tunteina (Horwitz 2025).
Syitä somen aiheuttamaan pahoinvointiin voi lähteä etsimään algoritmeista. Mira Karrasch kertookin toivovansa Anne Haikolan kirjoittamassa artikkelissa “Somen molemmat puolet” (2021), että sosiaalisen median alustat ottaisivat enemmän vastuuta algoritmien toiminnasta. Kuten edellä jo havaitsimme, somekäyttäytymiseen perustuvat algoritmit tarjoavat sisältöä sen mukaan, mitä käyttäjä on aiemmin kuluttanut, mikä voi kapeuttaa kuluttajan tapaa ajatella ja havainnoida maailmaa. Kun vastaan tulee kuvia tai videoita täydellisistä ihmisistä mitä upeimmissa lomakohteissa, maailman hauskimmissa bileissä tai onnellisimmassa parisuhteessa, alkaa oma peilikuva ja elämä näyttää yllättävän valjuilta. Pahimmassa tapauksessa algoritmit voivat näyttää esimerkiksi syömishäiriöiselle lisää laihuutta ihannoivaa sisältöä tai itsetuhoiselle lisää itsetuhoisuutta ruokkivaa sisältöä. (Haikola 2021) Vaikka algoritmien tarkoitus onkin tarjoilla kuluttajalle entistä enemmän mielenkiintoista sisältöä, ei tämä sisältö ole aina meille hyväksi. Palvelevatko tällaiset algoritmit sitten lopulta kuluttajaa, ja kuinka kauan kuluttajat ovat valmiita nykyisenlaisten algoritmien toimintaa sietämään, ennen kuin kaikkoavat alustoilta pois?
Mielenterveyden kannalta aktiivinen sosiaalisen median käyttö on hyödyllisempää kuin pelkkä passiivinen selailu (Haikola 2021). Ammattimaisia sisällöntuottajia ja vaikuttajia vaanivat kuitenkin erilaiset mielenterveyden haasteet kuin passiivisia sosiaalisen median kuluttajia. Hiljattain on herätty myös sisällöntuottajien kokemiin ahdistuksen ja stressin tunteisiin työssään. Followme 2025 -tapahtumassa nostettiinkin esille erityisesti sisällöntuottajien kokemat jaksamisen haasteet. Tapahtuman asiantuntijapuheenvuorosta käy ilmi, kuinka yli puolet sisällöntuottajista kertoi kärsivänsä burn outin oireista, ja 37 % kertoi aikovansa lopettaa uupumuksen takia (D’Aboville 2025).
Suurin stressinaihe sisällöntuottajille on taloudellinen epävarmuus (D’Aboville 2025). Taloudellisen paineen vaikutuksesta sisällöntuottajat joutuvat elämään algoritmien ehdoilla sekä sietämään jatkuvaa epävarmuutta alati muuttuvien alustojen toimintatapojen kanssa. Kun näyttökerrat ovat suoraan verrannollisia sisällöntuottajan saamaan tilipussiin, ajaa se väistämättä sisällöntuottajat tekemään sisältöä, jota algoritmit suosivat, kuten jo edellä saimme huomata. Algoritmien sanelemasta sisällöstä katoaa omaperäisyys, ja samalla lisääntyy sisällöntuottajien kyynisyys, kun he eivät voi tehdä työtään haluamallaan tavalla. (D’Aboville, Thak 2025) Lopulta halu ja energia tuottaa sisältöä katoaa ja seurauksena on burn out (Balestri 2025).
Epävarmuutta aiheuttavat myös alustariippuvaisuus ja nopeasti muuttuvat trendit (Balestri 2025). Esimerkiksi asiantuntijapaneeli mainitsi muun muassa Vine-sovelluksen, jonka kadotessa moni menetti työnsä yhdessä yössä. (Balestri 2025) Sisällöntuottajilta vaaditaankin jatkuvaa kykyä adaptoitua tähän muuttuvaan maailmaan ja kehittää uusia ideoita (Valette 2025). Myös jatkuvasti kehittyvä teknologia muokkaa somealustojen käyttöä. Esimerkiksi Metan Bianca Spada arvioi, että puettava teknologia ja älylasit tulevat 5-10 vuoden päästä korvaamaan älypuhelimen. Vain aika voi näyttää, millaisia vaikutuksia sillä on sosiaaliseen mediaan ja sisällöntuottajien työhön.
Myös jatkuva läsnöolon vaatimus ja multitaskaaminen kuormittavat sisällöntuottajia (D’Aboville, Thak 2025). Sisällöntuottajien on postattava säännöllisesti, jotta seuraajat eivät kaikkoaisi algoritmien johdattelemina aktiivisempien tilien pariin. Somea ei voi laittaa tauolle, vaan esimerkiksi sairastuminen, loman pitäminen tai pidempi tauko näkyy heti näyttökerroissa ja seuraajamäärissä. (Milmo 2025) Saadakseen algoritmit toimimaan itselleen edullisella tavalla, vaatii se siis sisällöntuottajilta valtavaa nopeutta luoda jatkuvasti uutta sisältöä. Tällöin luovalle ajattelulle ei jää juurikaan aikaa, ja kaikesta muusta paitsi siitä omasta intohimosta tulee tärkeää. Myös rajat työn ja vapaa-ajan välillä hämärtyvät, sillä työalustana toimiva oma puhelin kulkee koko ajan kädessä mukana. (D’Aboville 2025)
Mikä sitten auttaisi sisällöntuottajia jaksamaan paremmin työssään? Clément Valette painottaa somettoman ajan tärkeyttä – välillä olisi hyvä siirtyä offline-tilaan. Myös rajanveto työn ja muun elämän välillä on oltava tarpeeksi selkeä. Benedetta Balestri taas muistuttaa: “Focus on your value as a human being” – meillä on muutakin arvoa kuin se, kuinka tuottavia me olemme tai kuinka monta tykkäystä tai jakoa postaukseemme saamme. Uupumusoireista kärsivien sisällöntuottajien olisi hyvä muistaa välillä myös palauttaa mieliinsä niitä asioita, joita kohtaan he ovat joskus tunteneet kiinnostusta ja intohimoa; niitä asioita, joiden takia he ylipäänsä ovat alalle lähteneet. Intohimo on parasta luovuuden polttoainetta, mutta se tekee lopputuloksesta myös aidon ja inhimillisen. Intohimolla tehdyt kuvat, videot ja muut mediatuotokset puhuvat suoraan ihmiseltä ihmiselle – vaikka välikätenä toimisikin sosiaalisen median alusta.
Ja nyt kokemaan siitä!
Alati muuttuvien teknologioiden rinnalla on siis tärkeää pitää mielessään ihmisyyden luonne tulevaisuuden tuotteita, palveluita ja niiden markkinointia rakentaessa. Vaikka olisikin niin, että sosiaalisen median kupla on joiltain osin puhkeamassa, ihmiset kaipaavat silti yhteyttä ja alustoja, joissa vuorovaikuttaa. Se, millaiseksi tämä lopulta muotoutuu, on vielä osin hämärän peitossa. Siksi on tärkeää olla tietoinen muutoksista ja tulevaisuuden suunnista, ja olla sosiaalisen median lisäksi läsnä myös kasvokkaisissa kohtaamisissa. Muutoksen voi aistia keskusteluista ja niiden sävyistä. Mitä ihmiset kaipaavat nyt? Mihin se johtaa tulevaisuudessa?
Pikavoitot sometrendejä ja algoritmeja seuraamalla syövät lopulta omaperäisyyttä, sekä pitkässä juoksussa myös näyttökertoja ja seuraajia, sillä katsojat kyllästyvät lopulta itseään toistavaan, epäuskottavaan sisältöön. Digitaaliset työkalut ovat väline kertoa maailmasta, eivät itse maailma, ja pitkällä aikavälillä autenttinen sisältö ja oma ääni palkitsee. Me TEQU:lla olemme aina halunneet kertoa aitoja tarinoita erityisesti yrittäjien arjesta, ja nostaa esiin kiinnostavia ilmiöitä, niin sosiaalisen median avulla kuin verkostotapahtumissammekin. Followme 2025 ja sen puheenvuorot vain vahvistivat sitä, että olemme oikealla tiellä. Uteliaisuus, huumori ja kokeilut ovat myös aina olleet osa tekemistämme, ja saammekin sisällöstämme säännöllisesti hyvää palautetta suoraan kohderyhmältämme, eli yrittäjiltä itseltään.
Sisällöntuottajien – tai jokaisen, joka jakaa sisältöä sosiaaliseen mediaan – on hyvä myös muistaa, että näyttökerrat, tykkäykset tai tuottavuus eivät myöskään ole ihmisarvon mittari. Vaikka some tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia yrityksille, markkinoijille, sisällöntuottajille ja tavallisille kuluttajille, on hyvä välillä myös nostaa katse ruudusta, katsella ympärilleen ja kokea aito maailma.
Olet saattanut nähdä kuvan Mona Lisasta tai Samothraken Nikestä sosiaalisessa mediassa ja vaikuttua niiden kauneudesta tai taiteilijan taidokkuudesta. Sosiaalisen median kautta on kuitenkin mahdotonta välittää sitä tunteiden kirjoa ja elämystä, joita tällaisten taidehistorian merkkiteosten näkeminen oikeassa elämässä aiheuttaa. Kun Louvressa kävelee salista toiseen ja luo katseensa seinille, jotka on peitetty toinen toistaan uskomattomammilla maalauksilla, voi todella tuntea ihmisyyden läsnäolon. Kuinka monet ihmiset ovat katsoneetkaan tuota maalausta tai veistosta ja tunteneet sen saman sanoinkuvailemattoman vaikutuksen, jonka tuo teos aiheuttaa – sen saman, jonka se artikkelin kirjoittajille aiheutti.
Näidenkään teosten ääreen ei kuitenkaan löytäisi, jos niistä ei kerrottaisi.
Neea Pauri (TaM) ja Henna Harmoinen (TaM) toimivat mediatuotannon asiantuntijoina TEQU TKI-ryhmässä Lapin ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Haikola, Anne (2021) https://psykologilehti.fi/somen-molemmat-puolet/ (luettu 27.11.2025)
Herrmann, John. (2025) Intelligencer, (luettu 26.11.2025) 7 Reasons to Think Social Media Has Peaked
Horwitz, Jeff (2025) https://www.reuters.com/sustainability/boards-policy-regulation/meta-buried-causal-evidence-social-media-harm-us-court-filings-allege-2025-11-23/ (luettu 1.12.2025)
Milmo, Dan (2025) https://www.theguardian.com/media/2025/jul/05/cant-pause-internet-social-media-creators-burnout (luettu 1.12.2025)
Sydney Bradley , Pranav Dixit , and Brent D. Griffiths (2025)
https://www.businessinsider.com/meta-reveals-decline-friend-content-instagram-facebook-amid-ftc-trial-2025-4 (luettu 27.11.2025)
Burn-Murdoch, J. (2025). Have we passed peak social media? FT.Com, Retrieved from https://www.proquest.com/trade-journals/have-we-passed-peak-social-media/docview/3267813690/se-2
Followme-puheenvuorot
D’Aboville, M. Thak, A. 2025. And you, are you doing well online? Puheenvuoro Followme 2025 -tapahtumassa Pariisissa 3.11.2025.
D’Aboville, M. Valette, C. Morisson, Balestri, B. 2025. Discussion: Mental health of creators: how to prevent burnout. Puheenvuoro Followme 2025 -tapahtumassa Pariisissa 3.11.2025.
Kerr, H. Making global feel local – structuring social teams for scalable influence. Puheenvuoro Followme 2025 -tapahtumassa Pariisissa 3.11.2025.
Okwu, J. 2025. Faced with rising marketing costs – how to optimize budget. Puheenvuoro Followme 2025 -tapahtumassa Pariisissa 3.11.2025.
Spada, B. Azria, P. Zaldivar, K. Von Mensenkampff, S. 2025. Are social networks supplanting traditional media? Puheenvuoro Followme 2025 -tapahtumassa Pariisissa 3.11.2025.
