Hyvinvointia biohakkeroimalla ja uusia taitoja oppimalla
TEQU Talk – Ihmisen tuottavuutta lisäävät teknologiat
Vuoden sekä hankkeen viimeinen tapahtuma järjestettiin Lapland Safariksen Poroportin kammilla. Talven tehdessä tuloaan oli miljöö mitä loistavin unohtamatta kokki Tero Mäntykankaan avotulella valmistamia tarjoiluja yleisölle.
Tunnelmaa sekä arvoa viimeisellä tapahtumalla siis riitti ja päivästä teki entistä paremman yhdet Suomen kirkkaimmat puhujatähdet Perttu Pölönen & Teemu Arina!
Vuoden puhujaksi vuonna 2020 valittu Perttu on keksijä, kirjailija ja futuristi. Hän puhuu mieluusti suurelle yleisölle tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista muun muassa työelämän, koulutuksen ja vastuullisuuden näkökulmasta.
Vuoden puhujaksi vuonna 2017 valittu Teemu on digitalisaation asiantuntija, tietokirjailija ja biohakkeri. Kansainvälisesti tunnettu puhuja on erikoistunut muun muassa oppimisen, työn, terveyden ja hyvinvoinnin avainasioihin. Hän tutkii erityisesti ihmisen ja koneen välistä suhdetta.
Päivä rakentui Pertun ja Teemun osaamisalueiden ympärille. Perttu kertoi yleisölle urapolkujen rakentamisesta nykypäivän jatkuvassa muutoksessa ja työelämän murroksessa. Mietimme yhdessä, miten tulevaisuuden työuria rakennetaan ja mitkä taidot ovat arvokkaita tulevaisuudessa. Teemun puhe kiteytyi biohakkeroinnin ympärille ja hän kertoikin todella spesifisti ihmisen sekä koneen välisestä liitosta ja mitä se merkitsee ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta.
Tapahtumapäivä huipentui workshop osioon, jossa yleisö sai listata arkisia tai jokapäiväisiä ongelmia, jotka kaipaavat ratkaisua. Ongelmia ratkottiin ottamalla yhteyttä ystäviin ja pyytämällä ratkaisuja tilanteeseen. Workshop huipentui yhteenvetoon, jossa Teemu päättikin kilauttaa kansanedustaja Mikko Kärnälle. Hänelle esitettiin kaikki polttavimmat ongelmat, joita oli useita ja saimmekin ammattimieheltä vastauksen jokaisen ongelmaan hyvin nopeasti!
Mitä biohakkerointi on?
Biohakkerointi on oman suorituskyvyn, hyvinvoinnin ja terveyden optimointia. Hyödyntämällä tiedettä, teknologiaa ja syvällistä ymmärrystä ihmisen fysiologiasta, biologiasta ja ravitsemuksesta. Ihminen on joukko järjestelmiä eli biologinen tietokone ja tulevaisuuden hyvinvointi perustuukin ihmisestä saatavaan dataan. Tietokanta koostuu aktiivisuudesta, elintavoista, hoitohistoriasta, ympäristötekijöistä ja perimästä. (Arina 2020.)
Biohakkeroimalla omaa terveyttä ja suorituskykyä voi edistää hyödyntämällä erilaisia teknologisia välineitä itsensä mittaamiseen. Kehoa mitataan muun muassa erilaisilla sensoreilla, askelmittareilla, aktiivisuusrannekkeilla, geenitesteillä ja verinäytteillä. Näiden avulla pystytään seuraamaan esimerkiksi aktiivisuutta, sykettä ja hengitystiheyttä. Tuloksia voidaan analysoida älylaitesovelluksilla. (Arina 2020.)
Terveysteknologiaosaaminen Suomessa on huipputasoa ja se kasvaa vuosittain. Uusien innovaatioiden myötä jokainen meistä voi jo nyt optimoida keinoälyn avulla itselleen täydellisen terveyttä tukevan elämäntyylin. Useimmiten biohakkeroinnista kiinnostuvat ne, jotka ovat kärsimässä elintapojensa kanssa. (Arina 2020.)
Lisätietoja biohakkeroinnista, stressin fysiologiasta ja tulevaisuuden hyvinvoinnista saat katsomalla Teemu Arinan esityksen kokonaisuudessaan TEQUn YouTube -kanavalta!
Työ muuttuu, muutu sinäkin
Maanviljelys-, teollinen- ja informaatiovallankumous ovat muuttaneet työtä ja arkea. Työtehtävät ovat suurimmilta osin muuttuneet tietotyöntekijän työksi. Seuraava vallankumous tulee olemaan inhimillinen vallankumous. Koneiden korvatessa monet ammatit tulee miettiä, mitä tarjottavaa ihmisellä on. Mitkä asiat ovat niin tärkeitä, arvokkaita ja keskeisiä etteivät ne katoa? (Pölönen 2020.)
Koneet hallitsevat ja tulevat enemmissä määrin hallitsemaan suuria tietomääriä, mutta ihminen puolestaan hallitsee abstraktit asiat. Ihminen on muun muassa luova, kärsivällinen, kekseliäs ja spontaani. Koneiden hallinnoidessa tulee arvostaa näitä näkymättömiä asioita, koska koneet eivät ole luovia ongelmienratkojia. (Pölönen 2020.)
Työn muuttuessa myös urapolut muuttuvat. Perinteisiä ammatteja ja urapolkuja ei enää ole, vaan tulevaisuuden urapolku on jokaisella erilainen. Muutosta ja epävarmuutta tulee oppia sietämään. Tiedot ja taidot vanhenevat teknologian kehittyessä, jolloin tulisikin kehittää sellaisia taitoja, joita tarvitaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, ne eivät koskaan vanhene. (Pölönen 2020.)
Tulevaisuus tulee nähdä mahdollisuutena uusien taitojen opettelussa. Siihen auttaa itsensä altistaminen uusille ja erilaisille asioille sekä tekemällä oppiminen.
Lopuksi
GET10-hanke oli hieno kaksivuotinen rutistus, jonka aikana syntyi paljon uusia kohtaamisia ja ennen kaikkea loistavia koulutustapahtumia Lapin alueelle. Palaute on ollut positiivista läpi matkan ja pyrimmekin kehittämään tulevaisuuden TEQU Talkkeja entistä paremmiksi. Kiitokset kaikille puhujille, yleisölle ja työryhmälle matkan varrella!
Lähteet
Arina, T. 2020. Puhuja. Luento. Ihminen teknologiana – automaatiosta augmentaatioon. 10.11.2020
Pölönen, P. 2020. Puhuja. Luento. Koulutus ei meitä pelasta – osaaminen pelastaa. 10.11.2020
Kirjoittaja Santeri Meriläinen (Tradenomi AMK) toimii projektisuunnittelijana TEQU:lla ja on ollut järjestämässä blogissa käsitellyn GET10-hankkeen tapahtumaa osana hankkeen työryhmää.